3. Vessantaravaggo
1. Vessantarapañho
1.
‘‘Bhante nāgasena, sabbeva
bodhisattā puttadāraṃ denti, udāhu vessantareneva raññā puttadāraṃ dinna’’nti?
‘‘Sabbepi, mahārāja, bodhisattā puttadāraṃ denti, na vessantareneva raññā
puttadāraṃ dinna’’nti. ‘‘Api ca kho, bhante nāgasena,
tesaṃ anumatena dentī’’ti. ‘‘Bhariyā, mahārāja, anumatā, dārakā pana bālatāya
vilapiṃsu [lālapiṃsu (sī. pī.)], yadi te
atthato jāneyyuṃ, tepi anumodeyyuṃ, na te vilapeyyu’’nti.
‘‘Dukkaraṃ, bhante nāgasena, bodhisattena kataṃ, yaṃ so attano orase piye putte
brāhmaṇassa dāsatthāya adāsi.
‘‘Idampi dutiyaṃ dukkarato dukkarataraṃ, yaṃ so attano orase piye putte bālake
taruṇake latāya bandhitvā tena brāhmaṇena latāya anumajjīyante disvā
ajjhupekkhi.
‘‘Idampi tatiyaṃ dukkarato dukkarataraṃ, yaṃ so sakena balena bandhanā muccitvā
āgate dārake sārajjamupagate punadeva latāya bandhitvā adāsi.
‘‘Idampi catutthaṃ dukkarato dukkarataraṃ, yaṃ so dārake ‘ayaṃ kho, tāta, yakkho
khādituṃ neti amhe’ti vilapante ‘mā bhāyitthā’ti na assāsesi.
‘‘Idampi pañcamaṃ dukkarato dukkarataraṃ, yaṃ so jālissa kumārassa rudamānassa
pādesu nipatitvā ‘alaṃ, tāta, kaṇhājinaṃ nivattehi, ahameva gacchāmi yakkhena
saha, khādatu maṃ yakkho’ti yācamānassa evaṃ na sampaṭicchi.
‘‘Idampi chaṭṭhaṃ dukkarato dukkarataraṃ, yaṃ so jālissa
kumārassa ‘pāsāṇasamaṃ nūna te, tāta, hadayaṃ, yaṃ tvaṃ amhākaṃ dukkhitānaṃ
pekkhamāno nimmanussake brahāraññe yakkhena nīyamāne na nivāresī’ti
vilapamānassa kāruññaṃ nākāsi.
‘‘Idampi sattamaṃ dukkarato dukkarataraṃ, yaṃ tassa
ruḷaruḷassa bhīmabhīmassa nīte dārake adassanaṃ gamite na phali hadayaṃ satadhā
vā sahassadhā vā, puññakāmena manujena kiṃ paradukkhāpanena, nanu nāma sakadānaṃ
dātabbaṃ hotī’’ti?
‘‘Dukkarassa, mahārāja, katattā bodhisattassa kittisaddo dasasahassiyā
lokadhātuyā sadevamanussesu abbhuggato, devā devabhavane
pakittenti, asurā asurabhavane pakittenti, garuḷā garuḷabhavane pakittenti, nāgā
nāgabhavane pakittenti, yakkhā yakkhabhavane pakittenti, anupubbena tassa
kittisaddo paramparāya ajjetarahi idha amhākaṃ samayaṃ anuppatto, taṃ mayaṃ
dānaṃ pakittentā vikopentā nisinnā sudinnaṃ, udāhu duddinnanti. So kho panāyaṃ,
mahārāja, kittisaddo nipuṇānaṃ viññūnaṃ vidūnaṃ vibhāvīnaṃ bodhisattānaṃ dasa
guṇe anudassati. Katame dasa? Agedhatā nirālayatā cāgo pahānaṃ apunarāvattitā
sukhumatā mahantatā duranubodhatā dullabhatā asadisatā buddhadhammassa, so kho
panāyaṃ, mahārāja, kittisaddo nipuṇānaṃ viññūnaṃ vidūnaṃ vibhāvīnaṃ
bodhisattānaṃ ime dasa guṇe anudassatī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, yo paraṃ dukkhāpetvā dānaṃ deti, api nu taṃ dānaṃ
sukhavipākaṃ hoti saggasaṃvattanika’’nti? ‘‘Āma, mahārāja, kiṃ vattabba’’nti.
‘‘Iṅgha, bhante nāgasena, kāraṇaṃ upadassehī’’ti. ‘‘Idha, mahārāja, koci samaṇo
vā brāhmaṇo vā sīlavā hoti kalyāṇadhammo, so bhaveyya pakkhahato vā pīṭhasappī
vā aññataraṃ vā byādhiṃ āpanno, tamenaṃ yo koci puññakāmo yānaṃ āropetvā
patthitaṃ desamanupāpeyya, api nu kho, mahārāja, tassa purisassa tatonidānaṃ
kiñci sukhaṃ nibbatteyya saggasaṃvattanikaṃ taṃ kamma’’nti? ‘‘Āma, bhante, kiṃ
vattabbaṃ? Hatthiyānaṃ vā so, bhante, puriso labheyya assayānaṃ vā rathayānaṃ
vā, thale thalayānaṃ jale jalayānaṃ devesu devayānaṃ manussesu manussayānaṃ,
tadanucchavikaṃ tadanulomikaṃ bhave bhave nibbatteyya, tadanucchavikāni
tadanulomikāni cassa sukhāni nibbatteyyuṃ, sugatito sugatiṃ gaccheyya, teneva
kammābhisandena iddhiyānaṃ abhiruyha patthitaṃ nibbānanagaraṃ pāpuṇeyyā’’ti.
‘‘Tena hi, mahārāja, paradukkhāpanena dinnadānaṃ sukhavipākaṃ hoti
saggasaṃvattanikaṃ, yaṃ so puriso
balībadde dukkhāpetvā evarūpaṃ sukhaṃ anubhavati.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi, yathā
paradukkhāpanena dinnadānaṃ sukhavipākaṃ hoti saggasaṃvattanikaṃ. Idha,
mahārāja, yo koci rājā janapadato dhammikaṃ baliṃ uddharāpetvā āṇāpavattanena
dānaṃ dadeyya, api nu kho so, mahārāja, rājā tatonidānaṃ kiñci sukhaṃ
anubhaveyya saggasaṃvattanikaṃ taṃ dāna’’nti? ‘‘Āma, bhante, kiṃ vattabbaṃ,
tatonidānaṃ so, bhante, rājā uttariṃ anekasatasahassaguṇaṃ labheyya. Rājūnaṃ
atirājā bhaveyya, devānaṃ atidevo bhaveyya, brahmānaṃ atibrahmā bhaveyya,
samaṇānaṃ atisamaṇo bhaveyya, brāhmaṇānaṃ atibrāhmaṇo bhaveyya, arahantānaṃ
atiarahā [atiarahanto (syā. ka.)] bhaveyyā’’ti.
‘‘Tena hi, mahārāja, paradukkhāpanena dinnadānaṃ sukhavipākaṃ hoti
saggasaṃvattanikaṃ, yaṃ so rājā balinā janaṃ pīḷetvā dinnadānena evarūpaṃ
uttariṃ yasasukhaṃ anubhavatī’’ti.
‘‘Atidānaṃ, bhante nāgasena, vessantarena raññā dinnaṃ, yaṃ so sakaṃ bhariyaṃ
parassa bhariyatthāya adāsi, sake orase putte brāhmaṇassa dāsatthāya adāsi,
atidānaṃ nāma, bhante nāgasena, loke vidūhi ninditaṃ garahitaṃ, yathā nāma,
bhante nāgasena, atibhārena sakaṭassa akkho bhijjati, atibhārena nāvā osīdati,
atibhuttena bhojanaṃ visamaṃ pariṇamati, ativassena dhaññaṃ vinassati, atidānena
bhogakkhayaṃ upeti, atitāpena pathavī upaḍayhati, atirāgena ummattako hoti,
atidosena vajjho hoti, atimohena anayaṃ āpajjati, atilobhena
coraggahaṇamupagacchati, atibhayena nirujjhati, atipūrena nadī uttarati,
ativātena asani patati, atiagginā odanaṃ uttarati, atisañcaraṇena na ciraṃ
jīvati. Evameva kho, bhante nāgasena, atidānaṃ nāma loke vidūhi ninditaṃ
garahitaṃ, atidānaṃ, bhante nāgasena, vessantarena raññā
dinnaṃ, na tattha kiñci phalaṃ icchitabba’’nti.
‘‘Atidānaṃ, mahārāja, loke vidūhi vaṇṇitaṃ thutaṃ pasatthaṃ, ye keci yādisaṃ
kīdisaṃ dānaṃ denti [keci yādisaṃ tādisaṃ dānaṃ denti
(syā.)], atidānadāyī loke kittiṃ pāpuṇāti. Yathā,
mahārāja, atipavaratāya dibbaṃ vanamūlaṃ gahitampi hatthapāse ṭhitānaṃ
parajanānaṃ na dassayati, agado atijaccatāya
[atiusabhatāya (ka.)] pīḷāya samugghātako rogānaṃ antakaro, aggi
atijotitāya ḍahati, udakaṃ atisītatāya nibbāpeti, padumaṃ parisuddhatāya na
upalimpati vārikaddamena, maṇi atiguṇatāya kāmadado, vajiraṃ atitikhiṇatāya
vijjhati maṇimuttāphalikaṃ, pathavī atimahantatāya
naroragamigapakkhijalaselapabbatadume dhāreti, samuddo atimahantatāya
aparipūraṇo, sineru atibhāratāya acalo, ākāso ativitthāratāya ananto, sūriyo
atippabhatāya timiraṃ ghāteti, sīho atijātitāya vigatabhayo, mallo atibalavatāya
paṭimallaṃ khippaṃ ukkhipati, rājā atipuññatāya adhipati,
bhikkhu atisīlavantatāya nāgayakkhanaramarūhi namassanīyo, buddho atiaggatāya
[ativisiṭṭhatāya (syā.)] anupamo. Evameva kho,
mahārāja, atidānaṃ nāma loke vidūhi vaṇṇitaṃ thutaṃ pasatthaṃ, ye keci yādisaṃ
kīdisaṃ dānaṃ denti, atidānadāyī loke kittiṃ pāpuṇāti, atidānena vessantaro rājā
dasasahassiyā lokadhātuyā vaṇṇito thuto pasattho mahito kittito, teneva
atidānena vessantaro rājā ajjetarahi buddho jāto aggo sadevake loke.
‘‘Atthi pana, mahārāja, loke ṭhapanīyaṃ dānaṃ, yaṃ dakkhiṇeyye anuppatte na
dātabba’’nti? ‘‘Dasa kho panimāni, bhante nāgasena, dānāni, yāni loke
adānasammatāni, yo tāni dānāni deti, so apāyagāmī hoti. Katamāni dasa?
Majjadānaṃ, bhante nāgasena, loke adānasammataṃ, yo taṃ dānaṃ deti, so apāyagāmī
hoti. Samajjadānaṃ…pe… itthidānaṃ…pe… usabhadānaṃ…pe… cittakammadānaṃ…pe…
satthadānaṃ …pe… visadānaṃ…pe… saṅkhalikadānaṃ…pe…
kukkuṭasūkaradānaṃ…pe… tulākūṭamānakūṭadānaṃ, bhante nāgasena, loke
adānasammataṃ hoti, yo taṃ dānaṃ deti, so apāyagāmī hoti. Imāni kho, bhante
nāgasena, dasa dānāni loke adānasammatāni, yo tāni dānāni deti, so apāyagāmī
hotī’’ti.
‘‘Nāhaṃ taṃ, mahārāja, adānasammataṃ pucchāmi, imaṃ khvāhaṃ, mahārāja, taṃ
pucchāmi ‘atthi pana, mahārāja, loke ṭhapanīyaṃ dānaṃ, yaṃ dakkhiṇeyye anuppatte
na dātabba’nti. ‘‘Natthi, bhante nāgasena, loke ṭhapanīyaṃ dānaṃ. Yaṃ
dakkhiṇeyye anuppatte na dātabbaṃ, cittappasāde uppanne
keci dakkhiṇeyyānaṃ bhojanaṃ denti, keci acchādanaṃ, keci sayanaṃ, keci
āvasathaṃ, keci attharaṇapāvuraṇaṃ, keci dāsidāsaṃ, keci khettavatthuṃ, keci
dvipadacatuppadaṃ, keci sataṃ sahassaṃ satasahassaṃ, keci mahārajjaṃ, keci
jīvitampi dentī’’ti. ‘‘Yadi pana, mahārāja, keci jīvitampi denti, kiṃ kāraṇā
vessantaraṃ dānapatiṃ atibāḷhaṃ paripātesi sudinne putte ca dāre ca?
‘‘Api nu kho, mahārāja, atthi lokapakati lokāciṇṇaṃ, labhati pitā puttaṃ iṇaṭṭo
vā ājīvikapakato vā āvapituṃ vā [ādhāpetuṃ vā (syā.),
ādhapituṃ vā (ka.)] vikkiṇituṃ vā’’ti? ‘‘Āma, bhante, labhati pitā puttaṃ
iṇaṭṭo vā ājīvikapakato vā āvapituṃ vā vikkiṇituṃ vā’’ti. ‘‘Yadi, mahārāja,
labhati pitā puttaṃ iṇaṭṭo vā ājīvikapakato vā āvapituṃ vā vikkiṇituṃ vā,
vessantaropi, mahārāja, rājā alabhamāno sabbaññutañāṇaṃ upadduto dukkhito tassa
dhammadhanassa paṭilābhāya puttadāraṃ āvapesi ca vikkiṇi ca. Iti, mahārāja,
vessantarena raññā aññesaṃ dinnaṃ yeva dinnaṃ, kataṃ yeva kataṃ. Kissa pana
tvaṃ, mahārāja, tena dānena vessantaraṃ dānapatiṃ atibāḷhaṃ apasādesī’’ti?
‘‘Nāhaṃ, bhante nāgasena, vessantarassa dānapatino dānaṃ garahāmi, api ca
puttadāraṃ yācante niminitvā attānaṃ dātabba’’nti. ‘‘Etaṃ
kho, mahārāja, asabbhikāraṇaṃ, yaṃ puttadāraṃ yācante attānaṃ dadeyya, yaṃ yaṃ
hi yācante taṃ tadeva dātabbaṃ, etaṃ sappurisānaṃ kammaṃ. Yathā, mahārāja, koci
puriso pānīyaṃ āharāpeyya, tassa yo bhojanaṃ dadeyya, api nu so, mahārāja,
puriso tassa kiccakārī assā’’ti? ‘‘Na hi, bhante, yaṃ so āharāpeti, tameva tassa
dento kiccakārī assā’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, vessantaro rājā brāhmaṇe
puttadāraṃ yācante puttadāraṃ yeva adāsi. Sace, mahārāja, brāhmaṇo vessantarassa
sarīraṃ yāceyya, na so, mahārāja, attānaṃ rakkheyya na kampeyya na rajjeyya,
tassa dinnaṃ pariccattaṃ yeva sarīraṃ bhaveyya. Sace, mahārāja, koci vessantaraṃ
dānapatiṃ upagantvā yāceyya ‘dāsattaṃ me upehī’ti, dinnaṃ
pariccattaṃ yevassa sarīraṃ bhaveyya, na so datvā tapeyya
[ṭhapeyya (sī.)], rañño, mahārāja,
vessantarassa kāyo bahusādhāraṇo.
‘‘Yathā, mahārāja, pakkā maṃsapesi bahusādhāraṇā, evameva kho, mahārāja, rañño
vessantarassa kāyo bahusādhāraṇo. Yathā vā pana, mahārāja, phalito
[phalino (?)] rukkho nānādijagaṇasādhāraṇo,
evameva kho, mahārāja, rañño vessantarassa kāyo bahusādhāraṇo. Kiṃ kāraṇā?
‘Evāhaṃ paṭipajjanto sammāsambodhiṃ pāpuṇissāmī’ti.
‘‘Yathā, mahārāja, puriso adhano dhanatthiko dhanapariyesanaṃ caramāno ajapathaṃ
saṅkupathaṃ vettapathaṃ gacchati, jalathalavāṇijjaṃ karoti, kāyena vācāya manasā
dhanaṃ ārādheti, dhanappaṭilābhāya vāyamati. Evameva kho, mahārāja, vessantaro
dānapati adhano buddhadhanena sabbaññutañāṇaratanappaṭilābhāya yācakānaṃ
dhanadhaññaṃ dāsidāsaṃ yānavāhanaṃ sakalasāpateyyaṃ sakaṃ puttadāraṃ attānañca
cajitvā sammāsambodhiṃ yeva pariyesati.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, amacco muddakāmo muddādhikaraṇaṃ
yaṃ kiñci gehe dhanadhaññaṃ hiraññasuvaṇṇaṃ, taṃ sabbaṃ datvāpi
muddappaṭilābhāya vāyamati. Evameva kho, mahārāja, vessantaro
dānapati sabbaṃ taṃ bāhirabbhantaradhanaṃ datvā jīvitampi paresaṃ datvā
sammāsambodhiṃ yeva pariyesati.
‘‘Api ca, mahārāja, vessantarassa dānapatino evaṃ ahosi ‘yaṃ so brāhmaṇo yācati,
tamevāhaṃ tassa dento kiccakārī nāma homī’ti, evaṃ so tassa puttadāramadāsi. Na
kho, mahārāja, vessantaro dānapati dessatāya brāhmaṇassa puttadāramadāsi, na
adassanakāmatāya puttadāramadāsi, na atibahukā me puttadārā, ‘na sakkomi te
posetu’nti puttadāramadāsi, na ukkaṇṭhito ‘appiyā me’ti nīharitukāmatāya
puttadāramadāsi. Atha kho sabbaññutañāṇaratanasseva piyattā sabbaññutañāṇassa
kāraṇā vessantaro rājā evarūpaṃ atulaṃ vipulamanuttaraṃ piyaṃ manāpaṃ dayitaṃ
pāṇasamaṃ puttadāradānavaraṃ brāhmaṇassa adāsi.
‘‘Bhāsitampetaṃ, mahārāja, bhagavatā devātidevena
cariyāpiṭake –
‘‘‘Na me dessā ubho puttā, maddī devī na dessiyā;
Sabbaññutaṃ piyaṃ mayhaṃ, tasmā piye adāsaha’nti.
‘‘Tasmā, mahārāja, vessataro rājā puttadānaṃ
[puttadāraṃ (ka.)] datvā paṇṇasālaṃ pavisitvā nipajji. Tassa atipemena
dukkhitassa balavasoko uppajji, hadayavatthu uṇhamahosi. Nāsikāya appahontiyā
mukhena uṇhe assāsapassāse vissajjesi, assūni parivattitvā lohitabindūni hutvā
nettehi nikkhamiṃsu. Evameva kho, mahārāja, dukkhena vessantaro rājā brāhmaṇassa
puttadāramadāsi ‘mā me dānapatho parihāyī’ti.
‘‘Api ca, mahārāja, vessantaro rājā dve atthavase paṭicca brāhmaṇassa dve dārake
adāsi. Katame dve? Dānapatho ca me aparihīno bhavissati, dukkhite ca me puttake
vanamūlaphalehi itonidānaṃ ayyako mocessatīti. Jānāti hi,
mahārāja, vessantaro rājā ‘na me dārakā sakkā kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ, ime
ca dārake ayyako nikkiṇissati, evaṃ amhākampi gamanaṃ bhavissatī’ti. Ime kho,
mahārāja, dve atthavase paṭicca brāhmaṇassa dve dārake adāsi.
‘‘Api ca, mahārāja, vessantaro rājā jānāti ‘ayaṃ kho brāhmaṇo jiṇṇo vuḍḍho
mahallako dubbalo bhaggo daṇḍaparāyaṇo khīṇāyuko
parittapuñño, neso samattho ime dārake dāsabhogena bhuñjitu’nti. Sakkuṇeyya
pana, mahārāja, puriso pākatikena balena ime candimasūriye evaṃmahiddhike
evaṃmahānubhāve gahetvā peḷāya vā samugge vā pakkhipitvā nippabhe katvā
thālakaparibhogena [padīpaparibhogena (syā.)]
paribhuñjitu’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, imasmiṃ loke
candimasūriyappaṭibhāgassa vessantarassa dārakā na sakkā kenaci dāsabhogena
bhuñjitunti.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi, yena kāraṇena vessantarassa dārakā
na sakkā kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ. Yathā, mahārāja, rañño cakkavattissa
maṇiratanaṃ subhaṃ jātimantaṃ aṭṭhaṃsaṃ suparikammakataṃ catuhatthāyāmaṃ
sakaṭanābhipariṇāhaṃ na sakkā kenaci pilotikāya veṭhetvā
peḷāya pakkhipitvā satthakanisānaparibhogena paribhuñjituṃ, evameva kho,
mahārāja, loke cakkavattirañño maṇiratanappaṭibhāgassa vessantarassa dārakā na
sakkā kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi, yena kāraṇena vessantarassa dārakā
na sakkā kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ. Yathā, mahārāja, tidhā pabhinno sabbaseto
sattappatiṭṭhito aṭṭharatanubbedho navaratanāyāmapariṇāho pāsādiko dassanīyo
uposatho nāgarājā na sakkā kenaci suppena vā sarāvena vā pidahituṃ, govacchako
viya vacchakasālāya pakkhipitvā pariharituṃ vā, evameva
kho, mahārāja, loke uposathanāgarājappaṭibhāgassa vessantarassa dārakā na sakkā
kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi, yena kāraṇena vessantarassa dārakā
na sakkā kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ. Yathā, mahārāja, mahāsamuddo
dīghaputhulavitthiṇṇo gambhīro appameyyo duruttaro apariyogāḷho anāvaṭo na sakkā
kenaci sabbattha pidahitvā ekatitthena paribhogaṃ kātuṃ, evameva kho, mahārāja,
loke mahāsamuddappaṭibhāgassa vessantarassa dārakā na sakkā kenaci dāsabhogena
bhuñjituṃ.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi, yena kāraṇena vessantarassa dārakā
na sakkā kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ. Yathā, mahārāja, himavanto pabbatarājā
pañcayojanasataṃ accuggato nabhe tisahassayojanāyāmavitthāro
caturāsītikūṭasahassappaṭimaṇḍito pañcannaṃ mahānadīsatānaṃ
pabhavo mahābhūtagaṇālayo nānāvidhagandhadharo dibbosadhasatasamalaṅkato
nabhe valāhako viya accuggato dissati, evameva kho, mahārāja, loke
himavantapabbatarājappaṭibhāgassa vessantarassa dārakā na sakkā kenaci
dāsabhogena bhuñjituṃ.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi, yena kāraṇena vessantarassa dārakā
na sakkā kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ. Yathā, mahārāja, rattandhakāratimisāyaṃ
uparipabbatagge jalamāno mahāaggikkhandho suvidūrepi paññāyati, evameva kho,
mahārāja, vessantaro rājā pabbatagge jalamāno
mahāaggikkhandho viya suvidūrepi pākaṭo paññāyati, tassa dārakā na sakkā kenaci
dāsabhogena bhuñjituṃ.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi, yena kāraṇena vessantarassa dārakā
na sakkā kenaci dāsabhogena bhuñjituṃ. Yathā, mahārāja, himavante pabbate
nāgapupphasamaye ujuvāte vāyante dasa dvādasa yojanāni pupphagandho vāyati,
evameva kho, mahārāja, vessantarassa rañño api
yojanasahassehipi yāva akaniṭṭhabhavanaṃ etthantare
surāsuragaruḷagandhabbayakkharakkhasamahoragakinnaraindabhavanesu kittisaddo
abbhuggato, sīlavaragandho cassa sampavāyati, tena tassa dārakā na sakkā kenaci
dāsabhogena bhuñjituṃ. Anusiṭṭho, mahārāja, jālī kumāro pitarā vessantarena
raññā ‘ayyako te, tāta, tumhe brāhmaṇassa dhanaṃ datvā nikkiṇanto taṃ
nikkhasahassaṃ datvā nikkiṇātu, kaṇhājinaṃ nikkiṇanto dāsasataṃ dāsisataṃ
hatthisataṃ assasataṃ dhenusataṃ usabhasataṃ nikkhasatanti sabbasataṃ datvā
nikkiṇātu, yadi te, tāta, ayyako tumhe brāhmaṇassa hatthato āṇāya balasā mudhā
gaṇhāti, mā tumhe ayyakassa vacanaṃ karittha, brāhmaṇasseva anuyāyino hothā’ti,
evamanusāsitvā putte pesesi, tato jālīkumāro gantvā ayyakena puṭṭho kathesi –
‘‘‘Sahassagghaṃ hi maṃ tāta, brāhmaṇassa pitā adā;
Atho kaṇhājinaṃ kaññaṃ, hatthīnañca satena cā’’’ti.
‘‘Sunibbeṭhito, bhante nāgasena, pañho; subhinnaṃ diṭṭhijālaṃ; sumaddito
paravādo; sakasamayo sudīpito; byañjanaṃ suparisodhitaṃ; suvibhatto attho;
evametaṃ tathā sampaṭicchāmī’’ti.
Vessantarapañho paṭhamo.
2. Dukkarakārikapañho
2.
‘‘Bhante nāgasena, sabbeva bodhisattā dukkarakārikaṃ
karonti, udāhu gotameneva bodhisattena dukkarakārikā katā’’ti? ‘‘Natthi,
mahārāja, sabbesaṃ bodhisattānaṃ dukkarakārikā, gotameneva
bodhisattena dukkarakārikā katā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, yadi evaṃ ayuttaṃ, yaṃ bodhisattānaṃ bodhisattehi vemattatā
hotī’’ti. ‘‘Catūhi, mahārāja, ṭhānehi bodhisattānaṃ
bodhisattehi vemattatā hoti. Katamehi catūhi? Kulavemattatā padhānavemattatā
[addhānavemattatā (sī. syā. pī.)] āyuvemattatā
pamāṇavemattatāti. Imehi kho, mahārāja, catūhi ṭhānehi bodhisattānaṃ
bodhisattehi vemattatā hoti. Sabbesampi, mahārāja, buddhānaṃ rūpe sīle
samādhimhi paññāya vimuttiyā vimuttiñāṇadassane catuvesārajje dasatathāgatabale
chaasādhāraṇañāṇe cuddasabuddhañāṇe aṭṭhārasabuddhadhamme kevale ca buddhaguṇe
[buddhadhamme (sī. pī.)] natthi vemattatā,
sabbepi buddhā buddhadhammehi samasamā’’ti.
‘‘Yadi, bhante nāgasena, sabbepi buddhā buddhadhammehi samasamā, kena kāraṇena
gotameneva bodhisattena dukkarakārikā katā’’ti? ‘‘Aparipakke, mahārāja, ñāṇe
aparipakkāya bodhiyā gotamo bodhisatto nekkhammamabhinikkhanto aparipakkaṃ ñāṇaṃ
paripācayamānena dukkarakārikā katā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, kena kāraṇena bodhisatto aparipakke ñāṇe aparipakkāya bodhiyā
mahābhinikkhamanaṃ nikkhanto, nanu nāma ñāṇaṃ paripācetvā paripakke ñāṇe
nikkhamitabba’’nti?
‘‘Bodhisatto, mahārāja, viparītaṃ itthāgāraṃ disvā vippaṭisārī ahosi, tassa
vippaṭisārissa arati uppajji, araticittaṃ uppannaṃ disvā aññataro mārakāyiko
devaputto ‘ayaṃ kho kālo araticittassa vinodanāyā’ti vehāse ṭhatvā idaṃ
vacanamabravi –
‘‘Mārisa, mā kho tvaṃ ukkaṇṭhito ahosi, ito te sattame divase dibbaṃ
cakkaratanaṃ pātubhavissati sahassāraṃ sanemikaṃ sanābhikaṃ sabbākāraparipūraṃ,
pathavigatāni ca te ratanāni ākāsaṭṭhāni ca sayameva
upagacchissanti, dvisahassaparittadīpaparivāresu catūsu mahādīpesu ekamukhena
āṇā pavattissati, parosahassañca te puttā bhavissanti sūrā vīraṅgarūpā
parasenappamaddanā, tehi puttehi parikiṇṇo
sattaratanasamannāgato catuddīpamanusāsissasī’ti.
‘‘Yathā nāma divasasantattaṃ ayosūlaṃ sabbattha
upaḍahantaṃ kaṇṇasotaṃ paviseyya, evameva kho, mahārāja, bodhisattassa taṃ
vacanaṃ kaṇṇasotaṃ pavisittha, iti so pakatiyāva ukkaṇṭhito tassā devatāya
vacanena bhiyyosomattāya ubbijji saṃvijji saṃvegamāpajji.
‘‘Yathā pana, mahārāja, mahatimahāaggikkhandho jalamāno aññena kaṭṭhena
upaḍahito bhiyyosomattāya jaleyya, evameva kho, mahārāja, bodhisatto pakatiyāva
ukkaṇṭhito tassā devatāya vacanena bhiyyosomattāya ubbijji saṃvijji
saṃvegamāpajji.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, mahāpathavī pakatitintā nibbattaharitasaddalā
āsittodakā cikkhallajātā punadeva mahāmeghe abhivuṭṭhe bhiyyosomattāya
cikkhallatarā assa, evameva kho, mahārāja, bodhisatto pakatiyāva ukkaṇṭhito
tassā devatāya vacanena bhiyyosomattāya ubbijji saṃvijji saṃvegamāpajjī’’ti.
‘‘Api nu kho, bhante nāgasena, bodhisattassa yadi sattame divase dibbaṃ
cakkaratanaṃ nibbatteyya, paṭinivatteyya bodhisatto dibbe cakkaratane
nibbatte’’ti? ‘‘Na hi, mahārāja, sattame divase bodhisattassa dibbaṃ
cakkaratanaṃ nibbatteyya, api ca palobhanatthāya tāya devatāya musā bhaṇitaṃ,
yadipi, mahārāja, sattame divase dibbaṃ cakkaratanaṃ nibbatteyya, bodhisatto na
nivatteyya. Kiṃ kāraṇaṃ? ‘Anicca’nti, mahārāja, bodhisatto daḷhaṃ aggahesi,
‘dukkhaṃ anattā’ti daḷhaṃ aggahesi, upādānakkhayaṃ patto.
‘‘Yathā, mahārāja, anotattadahato udakaṃ gaṅgaṃ nadiṃ pavisati, gaṅgāya nadiyā
mahāsamuddaṃ pavisati, mahāsamuddato pātālamukhaṃ pavisati, api nu, mahārāja,
taṃ udakaṃ pātālamukhagataṃ paṭinivattitvā mahāsamuddaṃ paviseyya, mahāsamuddato
gaṅgaṃ nadiṃ paviseyya, gaṅgāya nadiyā puna anotattaṃ
paviseyyā’’ti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, bodhisattena
kappānaṃ satasahassaṃ caturo ca asaṅkhyeyye kusalaṃ paripācitaṃ imassa bhavassa
kāraṇā, soyaṃ antimabhavo anuppatto
paripakkaṃ bodhiñāṇaṃ chahi vassehi buddho bhavissati sabbaññū loke aggapuggalo,
api nu kho, mahārāja, bodhisatto cakkaratanakāraṇā
[cakkaratanassa kāraṇā (sī. syā. pī.)] paṭinivatteyyā’’ti
[parinivatteyyāti (sī. pī. ka.)]? ‘‘Na hi,
bhante’’ti.
‘‘Api ca, mahārāja, mahāpathavī parivatteyya sakānanā sapabbatā, natveva
bodhisatto paṭinivatteyya apatvā sammāsambodhiṃ. Āroheyyapi ce, mahārāja,
gaṅgāya udakaṃ paṭisotaṃ, natveva bodhisatto paṭinivatteyya apatvā
sammāsambodhiṃ; visusseyyapi ce, mahārāja, mahāsamuddo aparimitajaladharo gopade
udakaṃ viya, natveva bodhisatto paṭinivatteyya apatvā sammāsambodhiṃ; phaleyyapi
ce, mahārāja, sinerupabbatarājā satadhā vā sahassadhā vā, natveva bodhisatto
paṭinivatteyya apatvā sammāsambodhiṃ; pateyyumpi ce, mahārāja, candimasūriyā
satārakā leḍḍu viya chamāyaṃ, natveva bodhisatto paṭinivatteyya apatvā
sammāsambodhiṃ; saṃvatteyyapi ce, mahārāja, ākāso kilañjamiva, natveva
bodhisatto paṭinivatteyya apatvā sammāsambodhiṃ. Kiṃ kāraṇā? Padālitattā
sabbabandhanāna’’nti.
‘‘Bhante nāgasena, kati loke bandhanānī’’ti? ‘‘Dasa kho panimāni, mahārāja, loke
bandhanāni, yehi bandhanehi baddhā sattā na nikkhamanti, nikkhamitvāpi
paṭinivattanti. Katamāni dasa? Mātā, mahārāja, loke bandhanaṃ, pitā, mahārāja,
loke bandhanaṃ, bhariyā, mahārāja, loke bandhanaṃ, puttā, mahārāja, loke
bandhanaṃ, ñātī, mahārāja, loke bandhanaṃ, mittaṃ, mahārāja, loke bandhanaṃ,
dhanaṃ, mahārāja, loke bandhanaṃ, lābhasakkāro, mahārāja,
loke bandhanaṃ, issariyaṃ, mahārāja, loke bandhanaṃ, pañca kāmaguṇā, mahārāja,
loke bandhanaṃ, imāni kho mahārāja dasa loke bandhanāni, yehi bandhanehi baddhā
sattā na nikkhamanti, nikkhamitvāpi paṭinivattanti, tāni dasa bandhanāni
bodhisattassa chinnāni padālitāni, tasmā, mahārāja, bodhisatto na
paṭinivattatī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, yadi bodhisatto uppanne araticitte devatāya vacanena
aparipakke ñāṇe aparipakkāya bodhiyā nekkhammamabhinikkhanto, kiṃ
tassa dukkarakārikāya katāya, nanu nāma sabbabhakkhena
bhavitabbaṃ ñāṇaparipākaṃ āgamayamānenā’’ti?
‘‘Dasa kho panime, mahārāja, puggalā lokasmiṃ oññātā avaññātā hīḷitā khīḷitā
garahitā paribhūtā acittīkatā. Katame dasa? Itthī, mahārāja, vidhavā lokasmiṃ
oññātā avaññātā hīḷitā khīḷitā garahitā paribhūtā
acittīkatā. Dubbalo, mahārāja, puggalo…pe… amittañāti, mahārāja, puggalo…pe…
mahagghaso, mahārāja, puggalo…pe… agarukulavāsiko, mahārāja, puggalo…pe…
pāpamitto, mahārāja, puggalo…pe… dhanahīno, mahārāja, puggalo…pe… ācārahīno,
mahārāja, puggalo…pe… kammahīno, mahārāja, puggalo…pe… payogahīno, mahārāja,
puggalo lokasmiṃ oññāto avaññāto hīḷito khīḷito garahito paribhūto acittīkato.
Ime kho, mahārāja, dasa puggalā lokasmiṃ oññātā avaññātā hīḷitā khīḷitā garahitā
paribhūtā acittīkatā. Imāni kho, mahārāja, dasa ṭhānāni anussaramānassa
bodhisattassa evaṃ saññā uppajji ‘māhaṃ kammahīno assaṃ payogahīno garahito
devamanussānaṃ, yaṃnūnāhaṃ kammassāmī assaṃ kammagaru kammādhipateyyo kammasīlo
kammadhorayho kammaniketavā appamatto vihareyya’nti, evaṃ kho, mahārāja,
bodhisatto ñāṇaṃ paripācento dukkarakārikaṃ akāsī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, bodhisatto dukkarakārikaṃ karonto evamāha
‘na kho panāhaṃ imāya kaṭukāya dukkarakārikāya adhigacchāmi
uttarimanussadhammaṃ alamariyañāṇadassanavisesaṃ, siyā nu kho añño maggo
bodhāyā’ti. Api nu tasmiṃ samaye bodhisattassa maggaṃ ārabbha satisammoso
ahosī’’ti?
‘‘Pañcavīsati kho panime, mahārāja, cittadubbalīkaraṇā dhammā, yehi dubbalīkataṃ
cittaṃ na sammā samādhiyati āsavānaṃ khayāya. Katame pañcavīsati? Kodho,
mahārāja, cittadubbalīkaraṇo dhammo, yena dubbalīkataṃ cittaṃ na sammā
samādhiyati āsavānaṃ khayāya, upanāho…pe… makkho…pe… paḷāso…pe… issā…pe…
macchariyaṃ…pe… māyā…pe… sāṭheyyaṃ…pe… thambho…pe… sārambho…pe… māno…pe… atimāno
…pe… mado…pe… pamādo…pe… thinamiddhaṃ…pe… tandi
[nandī (pī. ka.)] …pe… ālasyaṃ…pe…
pāpamittatā…pe… rūpā…pe… saddā…pe… gandhā…pe… rasā…pe… phoṭṭhabbā…pe…
khudāpipāsā…pe… arati, mahārāja, cittadubbalīkaraṇo dhammo, yena dubbalīkataṃ
cittaṃ na sammā samādhiyati āsavānaṃ khayāya. Ime kho, mahārāja, pañcavīsati
cittadubbalīkaraṇā dhammā, yehi dubbalīkataṃ cittaṃ na sammā samādhiyati
āsavānaṃ khayāya.
Bodhisattassa kho, mahārāja, khudāpipāsā
[khudāpipāsā (sī. pī. ka.)] kāyaṃ
pariyādiyiṃsu, kāye pariyādinne cittaṃ na sammā samādhiyati āsavānaṃ khayāya.
Satasahassaṃ, mahārāja, kappānaṃ [kappe (ka.)]
caturo ca asaṅkhyeyye kappe bodhisatto catunnaṃ yeva ariyasaccānaṃ abhisamayaṃ
anvesi tāsu tāsu jātīsu, kiṃ panassa pacchime bhave abhisamayajātiyaṃ maggaṃ
ārabbha satisammoso hessati? Api ca, mahārāja, bodhisattassa saññāmattaṃ uppajji
‘siyā nu kho añño maggo bodhāyā’ti. Pubbe kho, mahārāja, bodhisatto ekamāsiko
samāno pitu sakkassa kammante sītāya jambucchāyāya sirisayane pallaṅkaṃ
ābhujitvā nisinno vivicceva kāmehi vicicca akusalehi dhammehi savitakkaṃ
savicāraṃ vivekajaṃ pītisukhaṃ paṭhamaṃ jhānaṃ upasampajja
vihāsi…pe… catutthaṃ jhānaṃ upasampajja vihāsī’’ti. ‘‘Sādhu, bhante
nāgasena, evametaṃ tathā sampaṭicchāmi, ñāṇaṃ paripācento bodhisatto
dukkarakārikaṃ akāsī’’ti.
Dukkarakārikapañho dutiyo.
3. Kusalākusalabalavatarapañho
3.
‘‘Bhante nāgasena, katamaṃ adhimattaṃ balavataraṃ kusalaṃ vā akusalaṃ vā’’ti?
‘‘Kusalaṃ, mahārāja, adhimattaṃ balavataraṃ, no tathā akusala’nti. ‘‘Nāhaṃ,
bhante nāgasena, taṃ vacanaṃ sampaṭicchāmi ‘kusalaṃ adhimattaṃ balavataraṃ, no
tathā akusala’nti, dissanti, bhante nāgasena, idha pāṇātipātino adinnādāyino
kāmesumicchācārino musāvādino gāmaghātikā panthadūsakā nekatikā vañcanikā, sabbe
te tāvatakena pāpena labhanti hatthacchedaṃ pādacchedaṃ hatthapādacchedaṃ
kaṇṇacchedaṃ nāsacchedaṃ kaṇṇanāsacchedaṃ bilaṅgathālikaṃ
saṅkhamuṇḍikaṃ rāhumukhaṃ jotimālikaṃ hatthapajjotikaṃ erakavattikaṃ
cīrakavāsikaṃ eṇeyyakaṃ baḷisamaṃsikaṃ kahāpaṇikaṃ khārāpatacchikaṃ
palighaparivattikaṃ palālapīṭhakaṃ tattenapi telena osiñcanaṃ sunakhehipi
khādāpanaṃ jīvasūlāropanaṃ asināpi sīsacchedaṃ, keci rattiṃ pāpaṃ katvā rattiṃ
yeva vipākaṃ anubhavanti, keci rattiṃ katvā divā yeva anubhavanti, keci divā
katvā divā yeva anubhavanti, keci divā katvā rattiṃ yeva anubhavanti, keci dve
tayo divase vītivatte anubhavanti, sabbepi te diṭṭheva dhamme vipākaṃ
anubhavanti. Atthi pana, bhante nāgasena, koci ekassa vā dvinnaṃ vā tiṇṇaṃ vā
catunnaṃ vā pañcannaṃ vā dasannaṃ vā satassa vā sahassassa
vā satasahassassa vā saparivāraṃ dānaṃ datvā diṭṭhadhammikaṃ bhogaṃ vā yasaṃ
vā sukhaṃ vā anubhavitā sīlena vā uposathakammena vā’’ti?
‘‘Atthi, mahārāja, cattāro purisā dānaṃ datvā sīlaṃ
samādiyitvā uposathakammaṃ katvā diṭṭheva dhamme teneva sarīradehena tidasapure
samanuppattā’’ti [yasamanupattāti (sī. pī.)].
‘‘Ko ca ko ca bhante’’ti? ‘‘Mandhātā, mahārāja, rājā, nimi rājā, sādhīno rājā,
guttilo ca gandhabbo’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, anekehi taṃ bhavasahassehi antaritaṃ, dvinnampetaṃ amhākaṃ
[dīpitaṃ, amhākampetaṃ (ka.)] parokkhaṃ, yadi
samatthosi vattamānake bhave bhagavato dharamānakāle kathehī’’ti?
‘‘Vattamānakepi, mahārāja, bhave puṇṇako dāso therassa sāriputtassa bhojanaṃ
datvā tadaheva seṭṭhiṭṭhānaṃ ajjhupagato, so etarahi puṇṇako seṭṭhīti paññāyi,
gopālamātā devī attano kese vikkiṇitvā laddhehi aṭṭhahi kahāpaṇehi therassa
mahākaccāyanassa attaṭṭhamakassa piṇḍapātaṃ datvā tadaheva rañño candapajjotassa
[udenassa (sī. pī.)] aggamahesiṭṭhānaṃ pattā.
Suppiyā upāsikā aññatarassa gilānabhikkhuno attano ūrumaṃsena paṭicchādanīyaṃ
datvā dutiyadivase yeva rūḷhavaṇā sañchavī [sacchavī
(sī. pī.)] arogā jātā. Mallikā devī bhagavato ābhidosikaṃ kummāsapiṇḍaṃ
datvā tadaheva rañño kosalassa aggamahesī jātā. Sumano mālākāro aṭṭhahi
sumanapupphamuṭṭhīhi bhagavantaṃ pūjetvā taṃ divasaṃ yeva mahāsampattiṃ patto.
Ekasāṭako brāhmaṇo uttarasāṭakena bhagavantaṃ pūjetvā taṃ
divasaṃ yeva sabbaṭṭhakaṃ labhi, sabbepete, mahārāja, diṭṭhadhammikaṃ bhogañca
yasañca anubhaviṃsū’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, vicinitvā pariyesitvā cha jane yeva addasāsī’’ti. ‘‘Āma,
mahārājā’’ti. ‘‘Tena hi, bhante nāgasena, akusalaṃ yeva adhimattaṃ balavataraṃ,
no tathā kusalaṃ. Ahañhi, bhante nāgasena, ekadivasaṃ yeva dasapi purise passāmi
pāpassa kammassa vipākena sūlesu āropente, vīsampi tiṃsampi cattālīsampi
paññāsampi purisasatampi purisasahassampi passāmi pāpassa
kammassa vipākena sūlesu āropente. Nandakulassa, bhante nāgasena, bhaddasālo
nāma senāpatiputto ahosi. Tena ca raññā candaguttena saṅgāmo samupabyūḷho ahosi.
Tasmiṃ kho pana, bhante nāgasena, saṅgāme ubhato balakāye asītikabandharūpāni
ahesuṃ, ekasmiṃ kira sīsakabandhe paripāte [paripuṇṇe
(sabbattha)] ekaṃ kabandharūpaṃ uṭṭhahati, sabbepete
pāpasseva kammassa vipākena anayabyasanaṃ āpannā. Imināpi, bhante nāgasena,
kāraṇena bhaṇāmi akusalaṃ yeva adhimattaṃ balavataraṃ, no tathā kusala’’nti.
‘‘Suyyati, bhante nāgasena, imasmiṃ buddhasāsane kosalena raññā asadisadānaṃ
dinna’’nti? ‘‘Āma, mahārāja, suyyatī’’ti. ‘‘Api nu kho, bhante nāgasena,
kosalarājā taṃ asadisaṃ dānaṃ datvā tatonidānaṃ kañci diṭṭhadhammikaṃ bhogaṃ vā
yasaṃ vā sukhaṃ vā paṭilabhī’’ti [paṭilabhatīti (ka.)]?
‘‘Na hi, mahārājā’’ti. ‘‘Yadi, bhante nāgasena, kosalarājā evarūpaṃ anuttaraṃ
dānaṃ datvāpi na labhi [na labhati (ka.)]
tatonidānaṃ kañci diṭṭhadhammikaṃ bhogaṃ vā yasaṃ vā sukhaṃ vā, tena hi, bhante
nāgasena, akusalaṃ yeva adhimattaṃ balavataraṃ, no tathā kusala’’nti.
‘‘Parittattā, mahārāja, akusalaṃ khippaṃ pariṇamati, vipulattā kusalaṃ dīghena
kālena pariṇamati, upamāyapi, mahārāja, etaṃ upaparikkhitabbaṃ. Yathā, mahārāja,
aparante janapade kumudabhaṇḍikā nāma dhaññajāti māsalūnā
[māsapūrā (ka.)] antogehagatā hoti, sālayo
chappañcamāsehi pariṇamanti, kiṃ panettha, mahārāja,
antaraṃ ko viseso kumudabhaṇḍikāya ca sālīnañcā’’ti? ‘‘Parittattā, bhante,
kumudabhaṇḍikāya, vipulattā ca sālīnaṃ. Sālayo, bhante nāgasena, rājārahā
rājabhojanaṃ, kumudabhaṇḍikā dāsakammakarānaṃ bhojana’’nti. ‘‘Evameva
kho, mahārāja, parittattā akusalaṃ khippaṃ pariṇamati,
vipulattā kusalaṃ dīghena kālena pariṇamatī’’ti.
‘‘Yaṃ tattha, bhante nāgasena, khippaṃ pariṇamati, taṃ nāma loke adhimattaṃ
balavataraṃ, tasmā akusalaṃ balavataraṃ, no tathā kusalaṃ. Yathā nāma, bhante
nāgasena, yo koci yodho mahatimahāyuddhaṃ pavisitvā paṭisattuṃ upakacchake
gahetvā ākaḍḍhitvā khippataraṃ sāmino upaneyya, so yodho loke samattho sūro
nāma. Yo ca bhisakko khippaṃ sallaṃ uddharati rogamapaneti, so bhisakko cheko
nāma. Yo gaṇako sīghasīghaṃ gaṇetvā khippaṃ dassayati, so gaṇako cheko nāma. Yo
mallo khippaṃ paṭimallaṃ ukkhipitvā uttānakaṃ pāteti, so mallo samattho sūro
nāma. Evameva kho, bhante nāgasena, yaṃ khippaṃ pariṇamati kusalaṃ vā akusalaṃ
vā, taṃ loke adhimattaṃ balavatara’’nti.
‘‘Ubhayampi taṃ, mahārāja, kammaṃ samparāyavedanīyameva, api ca kho akusalaṃ
sāvajjatāya khaṇena diṭṭhadhammavedanīyaṃ hoti, pubbakehi, mahārāja, khattiyehi
ṭhapito eso niyamo ‘yo pāṇaṃ hanati, so daṇḍāraho…pe… yo
adinnaṃ ādiyati…pe… yo paradāraṃ gacchati…pe… yo musā bhaṇati…pe… yo gāmaṃ
ghāteti…pe… yo panthaṃ dūseti…pe… yo nikatiṃ karoti…pe… yo vañcanaṃ karoti, so
daṇḍāraho vadhitabbo chettabbo bhettabbo hantabbo’ti. Taṃ te upādāya vicinitvā
vicinitvā daṇḍenti vadhenti chindanti bhindanti hananti ca, api nu, mahārāja,
atthi kehici ṭhapito niyamo ‘yo dānaṃ vā deti, sīlaṃ vā rakkhati, uposathakammaṃ
vā karoti, tassa dhanaṃ vā yasaṃ vā dātabba’nti; api nu taṃ vicinitvā vicinitvā
dhanaṃ vā yasaṃ vā denti, corassa katakammassa vadhabandhanaṃ viyā’’ti? ‘‘Na hi,
bhante’’ti. ‘‘Yadi, mahārāja, dāyakānaṃ vicinitvā vicinitvā dhanaṃ vā yasaṃ vā
dadeyyuṃ, kusalampi diṭṭhadhammavedanīyaṃ bhaveyya, yasmā
ca kho, mahārāja, dāyake na vicinanti ‘dhanaṃ vā yasaṃ vā dassāmā’ti, tasmā
kusalaṃ na diṭṭhadhammavedanīyaṃ. Iminā, mahārāja, kāraṇena akusalaṃ
diṭṭhadhammavedanīyaṃ, samparāyeva so adhimattaṃ
balavataraṃ vedanaṃ vedayatī’’ti. ‘‘Sādhu, bhante nāgasena, tavādisena
buddhimantena vinā neso pañho sunibbeṭhiyo, lokikaṃ, bhante nāgasena,
lokuttarena viññāpita’’nti.
Kusalākusalabalavatarapañho tatiyo.
4. Pubbapetādisapañho
4.
‘‘Bhante nāgasena, ime dāyakā dānaṃ datvā pubbapetānaṃ ādisanti
[uddisanti (ka. sī.)] ‘idaṃ tesaṃ pāpuṇātū’ti,
api nu te kiñci tatonidānaṃ vipākaṃ paṭilabhantī’’ti? ‘‘Keci, mahārāja,
paṭilabhanti, keci nappaṭilabhantī’’ti. ‘‘Ke, bhante, paṭilabhanti, ke
nappaṭilabhantī’’ti? ‘‘Nirayūpapannā, mahārāja, nappaṭilabhanti, saggagatā
nappaṭilabhanti, tiracchānayonigatā nappaṭilabhanti, catunnaṃ petānaṃ tayo petā
nappaṭilabhanti vantāsikā khuppipāsino nijjhāmataṇhikā, labhanti petā
paradattūpajīvino, tepi saramānā yeva labhantī’’ti.
‘‘Tena hi, bhante nāgasena, dāyakānaṃ dānaṃ visositaṃ
[visotaṃ (sī. pī.)] hoti aphalaṃ, yesaṃ uddissa kataṃ yadi te
nappaṭilabhantī’’ti? ‘‘Na hi taṃ, mahārāja, dānaṃ aphalaṃ hoti avipākaṃ, dāyakā
yeva tassa phalaṃ anubhavantī’’ti. ‘‘Tena hi, bhante
nāgasena, kāraṇena maṃ saññāpehī’’ti. ‘‘Idha, mahārāja, keci manussā
macchamaṃsasurābhattakhajjakāni paṭiyādetvā ñātikulaṃ gacchanti, yadi te ñātakā
taṃ upāyanaṃ na sampaṭiccheyyuṃ, api nu taṃ upāyanaṃ visositaṃ gaccheyya
vinasseyya vā’’ti? ‘‘Na hi, bhante, sāmikānaṃ yeva taṃ hotī’’ti. ‘‘Evameva kho,
mahārāja, dāyakā yeva tassa phalaṃ anubhavanti. Yathā pana,
mahārāja, puriso gabbhaṃ paviṭṭho asati purato nikkhamanamukhe kena
nikkhameyyā’’ti. ‘‘Paviṭṭheneva bhante’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, dāyakā yeva
tassa phalaṃ anubhavantī’’ti. ‘‘Hotu, bhante nāgasena, evametaṃ tathā
sampaṭicchāmi, dāyakā yeva tassa phalaṃ anubhavanti, na mayaṃ taṃ kāraṇaṃ
vilomemāti.
‘‘Bhante nāgasena, yadi imesaṃ dāyakānaṃ dinnadānaṃ
pubbapetānaṃ pāpuṇāti, te ca tassa vipākaṃ anubhavanti. Tena hi yo pāṇātipātī
luddo lohitapāṇī paduṭṭhamanasaṅkappo manusse ghātetvā dāruṇaṃ kammaṃ katvā
pubbapetānaṃ ādiseyya ‘imassa me kammassa vipāko pubbapetānaṃ pāpuṇātū’ti, api
nu tassa vipāko pubbapetānaṃ pāpuṇātī’’ti? ‘‘Na hi, mahārājā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ko tattha hetu kiṃ kāraṇaṃ, yena kusalaṃ pāpuṇāti akusalaṃ na
pāpuṇātī’’ti? ‘‘Neso, mahārāja, pañho pucchitabbo, mā ca tvaṃ, mahārāja,
‘visajjako atthī’ti apucchitabbaṃ pucchi, ‘kissa ākāso nirālambo, kissa gaṅgā
uddhammukhā na sandati, kissa ime manussā ca dijā ca dvipadā migā catuppadā’ti
tampi maṃ tvaṃ pucchissasī’’ti. ‘‘Nāhaṃ taṃ, bhante nāgasena, vihesāpekkho
pucchāmi, api ca nibbāhanatthāya [nibbānatthāya (ka.)]
sandehassa pucchāmi, bahū manussā loke vāmagāmino
[pāpagāhino (syā.)] vicakkhukā, ‘kinti te otāraṃ na labheyyu’nti evāhaṃ
taṃ pucchāmī’’ti. ‘‘Na sakkā, mahārāja, saha akatena ananumatena saha pāpaṃ
kammaṃ saṃvibhajituṃ.
‘‘Yathā, mahārāja, manussā udakanibbāhanena udakaṃ suvidūrampi haranti, api nu,
mahārāja, sakkā ghanamahāselapabbato [pabbatato (ka.)]
nibbāhanena yathicchitaṃ haritu’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Evameva kho,
mahārāja, sakkā kusalaṃ saṃvibhajituṃ, na sakkā akusalaṃ saṃvibhajituṃ. Yathā vā
pana, mahārāja, sakkā telena padīpo jāletuṃ, api nu, mahārāja, sakkā udakena
padīpo jāletu’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Evameva kho,
mahārāja, sakkā kusalaṃ saṃvibhajituṃ, na sakkā akusalaṃ
saṃvibhajituṃ. Yathā vā pana, mahārāja, kassakā taḷākato udakaṃ nīharitvā
dhaññaṃ paripācenti, api nu kho, mahārāja, sakkā mahāsamuddato udakaṃ nīharitvā
dhaññaṃ paripācetu’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, sakkā
kusalaṃ saṃvibhajituṃ, na sakkā akusalaṃ saṃvibhajitu’’nti.
‘‘Bhante nāgasena, kena kāraṇena sakkā kusalaṃ saṃvibhajituṃ, na sakkā akusalaṃ
saṃvibhajituṃ. Kāraṇena maṃ saññāpehi, nāhaṃ andho anāloko
sutvā vedissāmī’’ti. ‘‘Akusalaṃ, mahārāja, thokaṃ, kusalaṃ bahukaṃ, thokattā
akusalaṃ kattāraṃ yeva pariyādiyati, bahukattā kusalaṃ sadevakaṃ lokaṃ
ajjhottharatī’’ti. ‘‘Opammaṃ karohī’’ti.
‘‘Yathā, mahārāja, parittaṃ ekaṃ udakabindu pathaviyaṃ nipateyya, api nu kho
taṃ, mahārāja, udakabindu dasapi dvādasapi yojanāni ajjhotthareyyā’’ti? ‘‘Na hi,
bhante, yattha taṃ udakabindu nipatitaṃ, tattheva pariyādiyatī’’ti. ‘‘Kena
kāraṇena, mahārājā’’ti? ‘‘Parittattā, bhante, udakabindussā’’ti. ‘‘Evameva kho,
mahārāja, parittaṃ akusalaṃ parittattā kattāraṃ yeva pariyādiyati, na sakkā
saṃvibhajituṃ.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, mahatimahāmegho abhivasseyya tappayanto dharaṇitalaṃ,
api nu kho so, mahārāja, mahāmegho samantato otthareyyā’’ti. ‘‘Āma, bhante,
pūrayitvā so mahāmegho sobbhasara saritasākhākandarapadaradahataḷāka
[mātikātaḷāka (ka.)] udapānapokkharaṇiyo dasapi
dvādasapi yojanāni ajjhotthareyyā’’ti. ‘‘Kena kāraṇena, mahārājā’’ti?
‘‘Mahantattā, bhante, meghassā’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, kusalaṃ bahukaṃ,
bahukattā sakkā devamanussehipi saṃvibhajitu’’nti.
‘‘Bhante nāgasena, kena kāraṇena akusalaṃ thokaṃ kusalaṃ
bahutara’’nti? ‘‘Idha, mahārāja, yo koci dānaṃ deti, sīlaṃ samādiyati,
uposathakammaṃ karoti, so haṭṭho pahaṭṭho hasito pamudito pasannamānaso vedajāto
hoti, tassa aparāparaṃ pīti uppajjati, pītimanassa bhiyyo bhiyyo kusalaṃ
pavaḍḍhati.
‘‘Yathā, mahārāja, udapāne bahusalilasampuṇṇe ekena desena udakaṃ paviseyya,
ekena nikkhameyya, nikkhamantepi aparāparaṃ uppajjati, na sakkā hoti khayaṃ
pāpetuṃ. Evameva kho, mahārāja, kusalaṃ bhiyyo bhiyyo
pavaḍḍhati. Vassasatepi ce, mahārāja, puriso kataṃ kusalaṃ āvajjeyya, āvajjite
āvajjite bhiyyo bhiyyo kusalaṃ pavaḍḍhati. Tassa taṃ kusalaṃ sakkā hoti
yathicchakehi saddhiṃ saṃvibhajituṃ, idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena
kusalaṃ bahutaraṃ.
‘‘Akusalaṃ pana, mahārāja, karonto pacchā vippaṭisārī
hoti, vippaṭisārino cittaṃ paṭilīyati paṭikuṭati paṭivattati na sampasārīyati
socati tappati hāyati khīyati na parivaḍḍhati tattheva pariyādiyati. Yathā,
mahārāja, sukkhāya nadiyā mahāpuḷināya unnatāvanatāya kuṭilasaṅkuṭilāya uparito
parittaṃ udakaṃ āgacchantaṃ hāyati khīyati na parivaḍḍhati tattheva
pariyādiyati. Evameva kho, mahārāja, akusalaṃ karontassa cittaṃ paṭilīyati
paṭikuṭati paṭivattati na sampasārīyati socati tappati hāyati khīyati na
parivaḍḍhati tattheva pariyādiyati, idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena
akusalaṃ thoka’’nti. ‘‘Sādhu, bhante nāgasena, evametaṃ tathā sampaṭicchāmī’’ti.
Pubbapetādisapañho catuttho.
5. Supinapañho
5.
‘‘Bhante nāgasena, imasmiṃ loke naranāriyo supinaṃ passanti kalyāṇampi
pāpakampi, diṭṭhapubbampi adiṭṭhapubbampi, katapubbampi akatapubbampi, khemampi
sabhayampi, dūrepi santikepi, bahuvidhānipi
anekavaṇṇasahassāni dissanti, kiñcetaṃ supinaṃ nāma, ko cetaṃ passatī’’ti?
‘‘Nimittametaṃ, mahārāja, supinaṃ nāma, yaṃ cittassa āpāta
[āpātha (sī. pī.)] mupagacchati. Chayime,
mahārāja, supinaṃ passanti, vātiko supinaṃ passati, pittiko supinaṃ passati,
semhiko supinaṃ passati, devatūpasaṃhārato supinaṃ passati, samudāciṇṇato
supinaṃ passati, pubbanimittato supinaṃ passati, tatra, mahārāja, yaṃ
pubbanimittato supinaṃ passati, taṃ yeva saccaṃ, avasesaṃ micchā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, yo pubbanimittato supinaṃ passati, kiṃ tassa cittaṃ sayaṃ
gantvā taṃ nimittaṃ vicināti, taṃ vā nimittaṃ cittassa āpātamupagacchati, añño
vā āgantvā tassa ārocetī’’ti? ‘‘Na, mahārāja, tassa cittaṃ
sayaṃ gantvā taṃ nimittaṃ vicināti, nāpi añño koci āgantvā tassa āroceti, atha
kho taṃ yeva nimittaṃ cittassa āpātamupagacchati. Yathā, mahārāja, ādāso na
sayaṃ kuhiñci gantvā chāyaṃ vicināti, nāpi añño koci
chāyaṃ ānetvā ādāsaṃ āropeti [āroceti (ka.)],
atha kho yato kutoci chāyā āgantvā ādāsassa āpātamupagacchati, evameva kho,
mahārāja, na tassa cittaṃ sayaṃ gantvā taṃ nimittaṃ vicināti, nāpi añño koci
āgantvā āroceti, atha kho yato kutoci nimittaṃ āgantvā cittassa
āpātamupagacchatī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, yaṃ taṃ cittaṃ supinaṃ passati, api nu taṃ cittaṃ jānāti
‘evaṃ nāma vipāko bhavissati khemaṃ vā bhayaṃ vā’ti? ‘‘Na hi, mahārāja, taṃ
cittaṃ jānāti ‘evaṃvipāko bhavissati khemaṃ vā bhayaṃ vā’ti, nimitte pana
uppanne aññesaṃ katheti, tato te atthaṃ kathentī’’ti.
‘‘Iṅgha, bhante nāgasena, kāraṇaṃ me dassehī’’ti. ‘‘Yathā, mahārāja, sarīre
tilakā pīḷakā daddūni uṭṭhahanti lābhāya vā alābhāya vā, yasāya vā ayasāya vā,
nindāya vā pasaṃsāya vā, sukhāya vā dukkhāya vā, api nu
tā, mahārāja, pīḷakā jānitvā uppajjanti ‘imaṃ nāma mayaṃ atthaṃ
nipphādessāmā’’’ti? ‘‘Na hi, bhante, yādise tā okāse pīḷakā sambhavanti, tattha
tā pīḷakā disvā nemittakā byākaronti ‘evaṃ nāma vipāko bhavissatī’’’ti.
‘‘Evameva kho, mahārāja, yaṃ taṃ cittaṃ supinaṃ passati, na taṃ cittaṃ jānāti
‘evaṃ nāma vipāko bhavissati khemaṃ vā bhayaṃ vā’ti, nimitte pana uppanne
aññesaṃ katheti, tato te atthaṃ kathentī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, yo supinaṃ passati, so niddāyanto, udāhu jāgaranto
[jagganto (sī. pī.)] passatī’’ti? ‘‘Yo so,
mahārāja, supinaṃ passati, na so niddāyanto passati, nāpi jāgaranto passati. Api
ca okkante middhe asampatte bhavaṅge etthantare supinaṃ passati.
Middhasamārūḷhassa, mahārāja, cittaṃ bhavaṅgagataṃ hoti, bhavaṅgagataṃ cittaṃ
nappavattati, appavattaṃ cittaṃ sukhadukkhaṃ nappajānāti, appaṭivijānantassa
supino na hoti, pavattamāne citte supinaṃ passati.
‘‘Yathā, mahārāja, timire andhakāre appabhāse suparisuddhepi ādāse chāyā na
dissati, evameva kho, mahārāja, middhasamārūḷhe citte
bhavaṅgagate tiṭṭhamānepi sarīre cittaṃ appavattaṃ hoti, appavatte citte supinaṃ
na passati. Yathā, mahārāja, ādāso, evaṃ sarīraṃ
daṭṭhabbaṃ; yathā andhakāro, evaṃ middhaṃ daṭṭhabbaṃ; yathā āloko, evaṃ cittaṃ
daṭṭhabbaṃ.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, mahikotthaṭassa sūriyassa pabhā na dissati santā yeva
sūriyarasmi appavattā hoti, appavattāya sūriyarasmiyā āloko na hoti, evameva
kho, mahārāja, middhasamārūḷhassa cittaṃ bhavaṅgagataṃ hoti, bhavaṅgagataṃ
cittaṃ nappavattati, appavatte citte supinaṃ na passati. Yathā, mahārāja,
sūriyo, evaṃ sarīraṃ daṭṭhabbaṃ; yathā mahikottharaṇaṃ, evaṃ middhaṃ
daṭṭhabbaṃ; yathā sūriyarasmi, evaṃ cittaṃ daṭṭhabbaṃ.
‘‘Dvinnaṃ, mahārāja, santepi sarīre cittaṃ appavattaṃ hoti, middhasamārūḷhassa
bhavaṅgagatassa santepi sarīre cittaṃ appavattaṃ hoti, nirodhasamāpannassa
santepi sarīre cittaṃ appavattaṃ hoti, jāgarantassa, mahārāja, cittaṃ lolaṃ hoti
vivaṭaṃ pākaṭaṃ anibaddhaṃ, evarūpassa citte nimittaṃ āpātaṃ na upeti. Yathā,
mahārāja, purisaṃ vivaṭaṃ pākaṭaṃ akiriyaṃ arahassaṃ rahassakāmā parivajjenti,
evameva kho, mahārāja, jāgarantassa dibbo attho āpātaṃ na upeti, tasmā jāgaranto
supinaṃ na passati. Yathā vā pana, mahārāja, bhikkhuṃ bhinnājīvaṃ anācāraṃ
pāpamittaṃ dussīlaṃ kusītaṃ hīnavīriyaṃ kusalā bodhipakkhiyā dhammā āpātaṃ na
upenti, evameva kho, mahārāja, jāgarantassa dibbo attho āpātaṃ na upeti, tasmā
jāgaranto supinaṃ na passatī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, atthi middhassa ādimajjhapariyosāna’’nti? ‘‘Āma, mahārāja,
atthi middhassa ādimajjhapariyosāna’’nti. ‘‘Katamaṃ ādi, katamaṃ majjhaṃ,
katamaṃ pariyosāna’’nti? ‘‘Yo, mahārāja, kāyassa onāho pariyonāho dubbalyaṃ
mandatā akammaññatā kāyassa, ayaṃ middhassa ādi; yo, mahārāja, kapiniddāpareto
vokiṇṇakaṃ jaggati [vokiṇṇataṃ gacchati (nisya)],
idaṃ middhassa majjhaṃ; bhavaṅgagati pariyosanaṃ. Majjhūpagato, mahārāja,
kapiniddāpareto supinaṃ passati. Yathā, mahārāja, koci yatacārī samāhitacitto
ṭhitadhammo acalabuddhi pahīnakotūhalasaddaṃ vanamajjhogāhitvā sukhumaṃ atthaṃ
cintayati, na ca so tattha middhaṃ okkamati, so tattha samāhito ekaggacitto
sukhumaṃ atthaṃ paṭivijjhati, evameva kho, mahārāja, jāgaro na middhasamāpanno,
majjhūpagato kapiniddāpareto supinaṃ passati. Yathā,
mahārāja, kotūhalasaddo, evaṃ jāgaraṃ daṭṭhabbaṃ; yathā vivittaṃ vanaṃ, evaṃ
kapiniddāpareto daṭṭhabbo; yathā so kotūhalasaddaṃ ohāya
middhaṃ vivajjetvā majjhattabhūto sukhumaṃ atthaṃ paṭivijjhati, evaṃ jāgaro na
middhasamāpanno kapiniddāpareto supinaṃ passatī’’ti. ‘‘Sādhu, bhante nāgasena,
evametaṃ tathā sampaṭicchāmī’’ti.
Supinapañho pañcamo.
6. Akālamaraṇapañho
6.
‘‘Bhante nāgasena, ye te sattā maranti, sabbe te kāle yeva maranti, udāhu
akālepi marantī’’ti? ‘‘Atthi, mahārāja, kālepi maraṇaṃ, atthi akālepi
maraṇa’’nti.
‘‘Bhante nāgasena, ke kāle maranti, ke akāle marantī’’ti? ‘‘Diṭṭhapubbā pana,
mahārāja, tayā ambarukkhā vā jamburukkhā vā, aññasmā vā pana phalarukkhā phalāni
patantāni āmāni ca pakkāni cā’’ti? ‘‘Āma, bhante’’ti. ‘‘Yāni tāni, mahārāja,
phalāni rukkhato patanti, sabbāni tāni kāle yeva patanti, udāhu akālepī’’ti?
‘‘Yāni tāni, bhante nāgasena, phalāni paripakkāni vilīnāni patanti, sabbāni tāni
kāle patanti. Yāni pana tāni avasesāni phalāni tesu kānici kimividdhāni patanti,
kānici laguḷahatāni [sakuṇapahatā (syā.), lakuṭahatāni
(sī. pī. ka.)] patanti, kānici vātappahatāni patanti, kānici antopūtikāni
hutvā patanti, sabbāni tāni akāle patantī’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, ye te
jarāvegahatā maranti, te yeva kāle maranti, avasesā keci kammappaṭibāḷhā
maranti, keci gatippaṭibāḷhā maranti, keci kiriyappaṭibāḷhā marantī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ye te kammappaṭibāḷhā maranti, yepi te gatippaṭibāḷhā
maranti, yepi te kiriyappaṭibāḷhā maranti, yepi te jarāvegappaṭibāḷhā maranti,
sabbe te kāle yeva maranti, yopi mātukucchigato marati, so tassa kālo, kāle yeva
so marati. Yopi vijātaghare marati, so tassa kālo, sopi
kāle yeva marati. Yopi māsiko marati…pe… yopi vassasatiko
marati, so tassa kālo, kāle yeva so marati, tena hi, bhante nāgasena, akāle
maraṇaṃ nāma na hoti, ye keci maranti, sabbe te kāle yeva marantī’’ti.
‘‘Sattime, mahārāja, vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle
maranti. Katame satta? Jighacchito, mahārāja, bhojanaṃ alabhamāno
upahatabbhantaro vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati, pipāsito, mahārāja,
pānīyaṃ alabhamāno parisukkhahadayo vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati,
ahinā daṭṭho, mahārāja, visavegābhihato tikicchakaṃ alabhamāno vijjamānepi
uttariṃ āyusmiṃ akāle marati, visamāsito, mahārāja, ḍayhantesu aṅgapaccaṅgesu
agadaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati, aggigato, mahārāja,
jhāyamāno nibbāpanaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati,
udakagato, mahārāja, patiṭṭhaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle
marati, sattihato, mahārāja, ābādhiko bhisakkaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ
āyusmiṃ akāle marati, ime kho, mahārāja, satta vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle
maranti. Tatrāpāhaṃ, mahārāja, ekaṃsena vadāmi.
‘‘Aṭṭhavidhena, mahārāja, sattānaṃ kālaṅkiriyā hoti, vātasamuṭṭhānena
pittasamuṭṭhānena semhasamuṭṭhānena sannipātikena utuvipariṇāmena
visamaparihārena opakkamikena kammavipākena, mahārāja, sattānaṃ kālaṅkiriyā
hoti. Tatra, mahārāja, yadidaṃ kammavipākena kālaṅkiriyā, sā yeva tattha
sāmayikā [sāmāyikā (ka.)] kālaṅkiriyā, avasesā
asāmayikā kālaṅkiriyāti. Bhavati ca –
‘‘‘Jighacchāya pipāsāya, ahidaṭṭhā [ahidaṭṭho (sī.),
ahinā daṭṭho (pī.)] visena ca;
Aggiudakasattīhi, akāle tattha mīyati;
Vātapittena semhena, sannipātenutūhi ca;
Visamopakkamakammehi, akāle tattha mīyatī’ti.
‘‘Keci, mahārāja, sattā pubbe katena tena tena
akusalakammavipākena maranti. Idha, mahārāja, yo pubbe pare jighacchāya māreti,
so bahūni vassasatasahassāni jighacchāya paripīḷito chāto parikilanto
sukkhamilātahadayo bubhukkhito [sukkhito (sī. pī.
ka.)] visukkhito jhāyanto abbhantaraṃ pariḍayhanto jighacchāya yeva
marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāmayikamaraṇaṃ.
‘‘Yo pubbe pare pipāsāya māreti, so bahūni vassasatasahassāni peto hutvā
nijjhāmataṇhiko samāno lūkho kiso parisukkhitahadayo
pipāsāya yeva marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa
sāmayikamaraṇaṃ.
‘‘Yo pubbe pare ahinā ḍaṃsāpetvā māreti, so bahūni vassasatasahassāni
ajagaramukheneva ajagaramukhaṃ kaṇhasappamukheneva kaṇhasappamukhaṃ parivattitvā
tehi khāyitakhāyito ahīhi daṭṭho yeva marati daharopi majjhimopi mahallakopi,
idampi tassa sāmayikamaraṇaṃ.
‘‘Yo pubbe pare visaṃ datvā māreti, so bahūni vassasatasahassāni ḍayhantehi
aṅgapaccaṅgehi bhijjamānena sarīrena kuṇapagandhaṃ vāyanto viseneva marati
daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāmayikamaraṇaṃ.
‘‘Yo pubbe pare agginā māreti, so bahūni vassasatasahassāni aṅgārapabbateneva
aṅgārapabbataṃ yamavisayeneva yamavisayaṃ parivattitvā daḍḍhavidaḍḍhagatto
agginā yeva marati daharopi majjhimopi malallakopi, idampi tassa
sāmayikamaraṇaṃ.
‘‘Yo pubbe pare udakena māreti, so bahūni vassasatasahassāni
hataviluttabhaggadubbalagatto khubbhitacitto
[khubhitacitto (sī. pī.)] udakeneva [udake yeva
(bahūsu)] marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa
sāmayikamaraṇaṃ.
‘‘Yo pubbe pare sattiyā māreti, so bahūni
vassasatasahassāni chinnabhinnakoṭṭitavikoṭṭito sattimukhasamāhato sattiyā yeva
marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāmayikamaraṇaṃ’’.
‘‘Bhante nāgasena, akāle maraṇaṃ atthīti yaṃ vadeti, iṅgha
me tvaṃ tattha kāraṇaṃ atidisāti’’. ‘‘Yathā, mahārāja, mahatimahāaggikkhandho
ādinnatiṇakaṭṭhasākhāpalāso pariyādinnabhakkho upādānasaṅkhayā nibbāyati, so
aggi vuccati ‘anītiko anupaddavo samaye nibbuto nāmā’ti, evameva kho, mahārāja,
yo koci bahūni divasasahassāni jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo
marati, so vuccati ‘samaye maraṇamupagato’ti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, mahatimahāaggikkhandho
ādinnatiṇakaṭṭhasākhāpalāso assa, taṃ apariyādinne yeva tiṇakaṭṭhasākhāpalāse
mahatimahāmegho abhippavassitvā nibbāpeyya, api nu kho, mahārāja,
mahāaggikkhandho samaye nibbuto nāma hotī’’ti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kissa pana
so, mahārāja, pacchimo aggikkhandho purimakena aggikkhandhena samasamagatiko
nāhosī’’ti? ‘‘Āgantukena, bhante, meghena paṭipīḷito so aggikkhandho asamaye
nibbuto’’ti. Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena
paṭipīḷito vātasamuṭṭhānena vā pittasamuṭṭhānena vā semhasamuṭṭhānena vā
sannipātikena vā utupariṇāmajena vā visamaparihārajena vā opakkamikena vā
jighacchāya vā pipāsāya vā sappadaṭṭhena vā visamāsitena vā agginā vā udakena vā
sattivegappaṭipīḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena
kāraṇena akāle maraṇaṃ atthi.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, gagane mahatimahāvalāhako uṭṭhahitvā ninnañca
thalañca paripūrayanto abhivassati, so vuccati ‘megho anītiko anupaddavo
vassatī’ti. Evameva kho, mahārāja, yo koci ciraṃ jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā
anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘samaye
maraṇamupagato’ti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, gagane mahatimahāvalāhako uṭṭhahitvā antarāyeva
mahatā vātena abbhatthaṃ gaccheyya, api nu kho so, mahārāja, mahāvalāhako samaye
vigato nāma hotī’’ti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kissa pana so, mahārāja, pacchimo
valāhako purimena valāhakena samasamagatiko nāhosī’’ti? ‘‘Āgantukena, bhante,
vātena paṭipīḷito so valāhako asamayappatto yeva vigato’’ti.
‘‘Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito
vātasamuṭṭhānena vā…pe… sattivegappaṭipīḷito vā akāle marati. Idamettha,
mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, balavā āsīviso kupito kiñcideva purisaṃ ḍaṃseyya,
tassa taṃ visaṃ anītikaṃ anupaddavaṃ maraṇaṃ pāpeyya, taṃ visaṃ vuccati
‘anītikamanupaddavaṃ koṭigata’nti. Evameva kho, mahārāja, yo koci ciraṃ jīvitvā
jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘anītiko anupaddavo
jīvitakoṭigato sāmayikaṃ maraṇamupagato’ti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, balavatā āsīvisena daṭṭhassa
antarāyeva āhituṇḍiko agadaṃ datvā avisaṃ kareyya, api nu kho taṃ, mahārāja,
visaṃ samaye vigataṃ nāma hotī’’ti? ‘‘Na hi bhante’’ti. ‘‘Kissa pana taṃ,
mahārāja, pacchimaṃ visaṃ purimakena visena samasamagatikaṃ nāhosī’’ti?
‘‘Āgantukena, bhante, agadena paṭipīḷitaṃ visaṃ akoṭigataṃ yeva vigata’’nti.
‘‘Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito
vātasamuṭṭhānena vā…pe… sattivegappaṭipīḷito vā akāle marati. Idamettha,
mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, issāso saraṃ pāteyya, sace so
saro yathāgatigamanapathamatthakaṃ gacchati, so saro vuccati ‘anītiko anupaddavo
yathāgatigamanapathamatthakaṃ gato nāmā’ti. Evameva kho, mahārāja, yo koci ciraṃ
jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘anītiko
anupaddavo samaye maraṇamupagato’ti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, issāso saraṃ pāteyya, tassa taṃ saraṃ tasmiṃ yeva
khaṇe koci gaṇheyya, api nu kho so, mahārāja, saro yathāgatigamanapathamatthakaṃ
gato nāma hotī’’ti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kissa pana so, mahārāja, pacchimo
saro purimakena sarena samasamagatiko nāhosī’’ti? ‘‘Āgantukena, bhante, gahaṇena
tassa sarassa gamanaṃ upacchinna’’nti. ‘‘Evameva kho,
mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasamuṭṭhānena
vā…pe… sattivegappaṭipīḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena
kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, yo koci lohamayaṃ bhājanaṃ ākoṭeyya, tassa ākoṭanena
saddo nibbattitvā yathāgatigamanapathamatthakaṃ gacchati, so saddo vuccati
‘anītiko anupaddavo yathāgatigamanapathamatthakaṃ gato nāmā’ti. Evameva kho,
mahārāja, yo koci bahūni divasasahassāni jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko
anupaddavo marati, so vuccati ‘anītiko anupaddavo samaye maraṇamupāgato’ti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, yo koci lohamayaṃ bhājanaṃ ākoṭeyya, tassa ākoṭanena
saddo nibbatteyya, nibbatte sadde adūragate koci āmaseyya, saha āmasanena saddo
nirujjheyya, api nu kho so, mahārāja, saddo
yathāgatigamanapathamatthakaṃ gato nāma hotī’’ti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kissa
pana, mahārāja, pacchimo saddo purimakena saddena samasamagatiko nāhosī’’ti?
‘‘Āgantukena, bhante, āmasanena so saddo uparato’’ti.
‘‘Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito
vātasamuṭṭhānena vā…pe… sattivegappaṭipīḷito vā akāle marati. Idamettha mahārāja
kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, khette suvirūḷhaṃ dhaññabījaṃ sammā pavattamānena
vassena otatavitataākiṇṇabahuphalaṃ hutvā
[uṭṭhitaākiṇṇabahuphalaṃ bhavitvā (syā.)] sassuṭṭhānasamayaṃ pāpuṇāti,
taṃ dhaññaṃ vuccati ‘anītikamanupaddavaṃ samayasampattaṃ nāma hotī’ti. Evameva
kho, mahārāja, yo koci bahūni divasasahassāni jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā
anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘anītiko anupaddavo samaye
maraṇamupagato’ti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, khette suvirūḷhaṃ dhaññabījaṃ udakena vikalaṃ
mareyya, api nu kho taṃ, mahārāja, dhaññaṃ asamayasampattaṃ nāma hotī’’ti? ‘‘Na
hi, bhante’’ti. ‘‘Kissa pana taṃ, mahārāja, pacchimaṃ
dhaññaṃ purimakena dhaññena samasamagatikaṃ nāhosī’’ti? ‘‘Āgantukena, bhante,
uṇhena paṭipīḷitaṃ taṃ dhaññaṃ mata’’nti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle
marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasamuṭṭhānena vā…pe…
sattivegappaṭipīḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena
kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.
‘‘Sutapubbaṃ pana tayā, mahārāja, ‘sampannataruṇasassaṃ kimayo uṭṭhahitvā
samūlaṃ nāsentī’’’ti? ‘‘Sutapubbañceva taṃ, bhante, amhehi diṭṭhapubbañcā’’ti.
‘‘Kiṃ nu kho taṃ, mahārāja, sassaṃ kāle naṭṭhaṃ, udāhu akāle naṭṭha’’nti?
‘‘Akāle, bhante, yadi kho taṃ, bhante, sassaṃ kimayo na khādeyyuṃ,
sassuddharaṇasamayaṃ pāpuṇeyyā’’ti. ‘‘Kiṃ pana, mahārāja, āgantukena upaghātena
sassaṃ vinassati, nirupaghātaṃ sassaṃ sassuddharaṇasamayaṃ pāpuṇātī’’ti? ‘‘Āma,
bhante’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati,
so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasamuṭṭhānena vā…pe… sattivegappaṭipīḷito vā
marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.
‘‘Sutapubbaṃ pana tayā, mahārāja, ‘sampanne sasse
phalabhāranamite mañcaritapatte karakavassaṃ nāma vassajāti nipatitvā vināseti
aphalaṃ karotī’ti? ‘‘Sutapubbañceva taṃ, bhante, amhehi diṭṭhapubbañcā’’ti.
‘‘Api nu kho taṃ, mahārāja, sassaṃ kāle naṭṭhaṃ, udāhu akāle naṭṭha’’nti?
‘‘Akāle, bhante, yadi kho taṃ, bhante, sassaṃ karakavassaṃ na vasseyya
sassuddharaṇasamayaṃ pāpuṇeyyā’’ti. ‘‘Kiṃ pana, mahārāja, āgantukena upaghātena
sassaṃ vinassati, nirupaghātaṃ sassaṃ sassuddharaṇasamayaṃ pāpuṇātī’’ti? ‘‘Āma,
bhante’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena
paṭipīḷito vātasamuṭṭhānena vā pittasamuṭṭhānena vā semhasamuṭṭhānena vā
sannipātikena vā utupariṇāmajena vā visamaparihārajena vā opakkamikena vā
jighacchāya vā pipāsāya vā sappadaṭṭhena vā visamāsitena vā agginā vā udakena vā
sattivegappaṭipīḷito vā akāle marati. Yadi pana āgantukena rogena paṭipīḷito na
bhaveyya, samayeva maraṇaṃ pāpuṇeyya. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena
kāraṇena akāle maraṇaṃ atthī’’ti.
‘‘Acchariyaṃ, bhante nāgasena, abbhutaṃ bhante nāgasena,
sudassitaṃ kāraṇaṃ, sudassitaṃ opammaṃ akāle maraṇassa paridīpanāya, ‘atthi
akāle maraṇa’nti uttānīkataṃ pākaṭaṃ kataṃ vibhūtaṃ kataṃ, acittavikkhittakopi,
bhante nāgasena, manujo ekamekenapi tāva opammena niṭṭhaṃ gaccheyya ‘atthi akāle
maraṇa’nti, kiṃ pana manujo sacetano? Paṭhamopammenevāhaṃ,
bhante, saññatto ‘atthi akāle maraṇa’nti, api ca aparāparaṃ nibbāhanaṃ sotukāmo
na sampaṭicchi’’nti.
Akālamaraṇapañho chaṭṭho.
7. Cetiyapāṭihāriyapañho
7.
‘‘Bhante nāgasena, sabbesaṃ parinibbutānaṃ cetiye pāṭihīraṃ hoti, udāhu
ekaccānaṃ yeva hotī’’ti? ‘‘Ekaccānaṃ, mahārāja, hoti, ekaccānaṃ na hotī’’ti.
‘‘Katamesaṃ, bhante, hoti, katamesaṃ na hotī’’ti? ‘‘Tiṇṇannaṃ, mahārāja,
aññatarassa adhiṭṭhānā parinibbutassa cetiye pāṭihīraṃ hoti. Katamesaṃ
tiṇṇannaṃ? Idha, mahārāja, arahā devamanussānaṃ anukampāya
tiṭṭhantova adhiṭṭhāti ‘evaṃnāma cetiye pāṭihīraṃ hotū’ti, tassa
adhiṭṭhānavasena cetiye pāṭihīraṃ hoti, evaṃ arahato adhiṭṭhānavasena
parinibbutassa cetiye pāṭihīraṃ hoti.
‘‘Puna caparaṃ, mahārāja, devatā manussānaṃ anukampāya parinibbutassa cetiye
pāṭihīraṃ dassenti ‘iminā pāṭihīrena saddhammo niccasampaggahito bhavissati,
manussā ca pasannā kusalena abhivaḍḍhissantī’ti, evaṃ devatānaṃ adhiṭṭhānavasena
parinibbutassa cetiye pāṭihīraṃ hoti.
‘‘Puna caparaṃ, mahārāja, itthī vā puriso vā saddho pasanno paṇḍito byatto
medhāvī buddhisampanno yoniso cintayitvā gandhaṃ vā mālaṃ vā dussaṃ vā aññataraṃ
vā kiñci adhiṭṭhahitvā cetiye ukkhipati ‘evaṃnāma hotū’ti, tassapi
adhiṭṭhānavasena parinibbutassa cetiye pāṭihīraṃ hoti, evaṃ manussānaṃ
adhiṭṭhānavasena parinibbutassa cetiye pāṭihīraṃ hoti.
‘‘Imesaṃ kho, mahārāja, tiṇṇannaṃ aññatarassa
adhiṭṭhānavasena parinibbutassa cetiye pāṭihīraṃ hoti.
‘‘Yadi, mahārāja, tesaṃ adhiṭṭhānaṃ na hoti, khīṇāsavassapi chaḷabhiññassa
cetovasippattassa cetiye pāṭihīraṃ na hoti, asatipi,
mahārāja, pāṭihīre caritaṃ disvā suparisuddhaṃ okappetabbaṃ niṭṭhaṃ gantabbaṃ
saddahitabbaṃ ‘suparinibbuto ayaṃ buddhaputto’’’ti. ‘‘Sādhu, bhante nāgasena,
evametaṃ tathā sampaṭicchāmī’’ti.
Cetiyapāṭihāriyapañho sattamo.
8. Dhammābhisamayapañho
8.
‘‘Bhante nāgasena, ye te sammā paṭipajjanti, tesaṃ sabbesaṃ yeva dhammābhisamayo
hoti, udāhu kassaci na hotī’’ti? ‘‘Kassaci, mahārāja, hoti, kassaci na hotī’’ti.
‘‘Kassa bhante hoti, kassa na hotī’’ti? ‘‘Tiracchānagatassa, mahārāja,
suppaṭipannassāpi dhammābhisamayo na hoti,
pettivisayūpapannassa…pe… micchādiṭṭhikassa…pe… kuhakassa…pe… mātughātakassa…pe…
pitughātakassa…pe… arahantaghātakassa…pe… saṅghabhedakassa…pe…
lohituppādakassa…pe… theyyasaṃvāsakassa…pe… titthiyapakkantassa…pe…
bhikkhunidūsakassa…pe… terasannaṃ garukāpattīnaṃ aññataraṃ āpajjitvā
avuṭṭhitassa…pe… paṇḍakassa…pe… ubhatobyañjanakassa suppaṭipannassāpi
dhammābhisamayo na hoti…pe… yopi manussadaharako ūnakasattavassiko, tassa
suppaṭipannassāpi dhammābhisamayo na hoti. Imesaṃ kho, mahārāja, soḷasannaṃ
puggalānaṃ suppaṭipannānampi dhammābhisamayo na hotī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ye te pannarasa puggalā viruddhā yeva, tesaṃ dhammābhisamayo
hotu vā mā vā hotu, atha kena kāraṇena manussadaharakassa ūnakasattavassikassa
suppaṭipannassāpi dhammābhisamayo na hoti? Ettha tāva pañho bhavati ‘nanu nāma
daharakassa na rāgo hoti, na doso hoti, na moho hoti, na māno hoti, na
micchādiṭṭhi hoti, na arati hoti, na kāmavitakko hoti, amissito kilesehi, so
nāma daharako yutto ca patto ca arahati ca cattāri saccāni ekapaṭivedhena
paṭivijjhitu’’’nti.
‘‘Taññevettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yenāhaṃ kāraṇena bhaṇāmi
‘ūnakasattavassikassa suppaṭipannassāpi dhammābhisamayo na
hotī’ti. Yadi, mahārāja, ūnakasattavassiko rajanīye rajjeyya, dussanīye
dusseyya, mohanīye muyheyya, madanīye majjeyya, diṭṭhiṃ vijāneyya, ratiñca
aratiñca vijāneyya, kusalākusalaṃ vitakkeyya, bhaveyya tassa dhammābhisamayo,
api ca, mahārāja, ūnakasattavassikassa cittaṃ abalaṃ dubbalaṃ parittaṃ appaṃ
thokaṃ mandaṃ avibhūtaṃ, asaṅkhatā nibbānadhātu garukā bhārikā vipulā mahatī.
Ūnakasattavassiko, mahārāja, tena dubbalena cittena parittakena mandena
avibhūtena na sakkoti garukaṃ bhārikaṃ vipulaṃ mahatiṃ asaṅkhataṃ nibbānadhātuṃ
paṭivijjhituṃ.
‘‘Yathā, mahārāja, sinerupabbatarājā garuko bhāriko vipulo mahanto, api nu kho
taṃ, mahārāja, puriso attano pākatikena thāmabalavīriyena sakkuṇeyya
sinerupabbatarājānaṃ uddharitu’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kena kāraṇena
mahārājā’’ti? ‘‘Dubbalattā, bhante, purisassa, mahantattā
sinerupabbatarājassā’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, ūnakasattavassikassa cittaṃ
abalaṃ dubbalaṃ parittaṃ appaṃ thokaṃ mandaṃ avibhūtaṃ, asaṅkhatā nibbānadhātu
garukā bhārikā vipulā mahatī. Ūnakasattavassiko tena
dubbalena cittena parittena mandena avibhūtena na sakkoti garukaṃ bhārikaṃ
vipulaṃ mahatiṃ asaṅkhataṃ nibbānadhātuṃ paṭivijjhituṃ, tena kāraṇena
ūnakasattavassikassa suppaṭipannassāpi dhammābhisamayo na hoti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, ayaṃ mahāpathavī dīghā āyatā puthulā vitthatā visālā
vitthiṇṇā vipulā mahantā, api nu kho taṃ, mahārāja, mahāpathaviṃ sakkā
parittakena udakabindukena temetvā udakacikkhallaṃ kātu’’nti? ‘‘Na hi,
bhante’’ti. ‘‘Kena kāraṇena, mahārājā’’ti? ‘‘Parittattā, bhante, udakabindussa,
mahantattā mahāpathaviyā’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, ūnakasattavassikassa
cittaṃ abalaṃ dubbalaṃ parittaṃ appaṃ thokaṃ mandaṃ
avibhūtaṃ, asaṅkhatā nibbānadhātu dīghā āyatā puthulā vitthatā visālā vitthiṇṇā
vipulā mahantā. Ūnakasattavassiko tena dubbalena cittena parittakena mandena
avibhūtena na sakkoti mahatiṃ asaṅkhataṃ nibbānadhātuṃ
paṭivijjhituṃ, tena kāraṇena ūnakasattavassikassa suppaṭipannassāpi
dhammābhisamayo na hoti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, abaladubbalaparittaappathokamandaggi bhaveyya, api nu
kho, mahārāja, tāvatakena mandena agginā sakkā sadevake loke andhakāraṃ
vidhamitvā ālokaṃ dassetu’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kena kāraṇena
mahārājā’’ti? ‘‘Mandattā, bhante, aggissa, lokassa mahantattā’’ti. ‘‘Evameva
kho, mahārāja, ūnakasattavassikassa cittaṃ abalaṃ dubbalaṃ parittaṃ appaṃ thokaṃ
mandaṃ avibhūtaṃ, mahatā ca avijjandhakārena pihitaṃ. Tasmā dukkaraṃ ñāṇālokaṃ
dassayituṃ, tena kāraṇena ūnakasattavassikassa suppaṭipannassāpi dhammābhisamayo
na hoti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, āturo kiso aṇuparimitakāyo sālakakimi hatthināgaṃ
tidhā pabhinnaṃ navāyataṃ tivitthataṃ dasapariṇāhaṃ aṭṭharatanikaṃ
sakaṭṭhānamupagataṃ disvā gilituṃ parikaḍḍheyya, api nu kho so, mahārāja,
sālakakimi sakkuṇeyya taṃ hatthināgaṃ gilitu’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kena
kāraṇena, mahārājā’’ti? ‘‘Parittattā, bhante, sālakakimissa, mahantattā
hatthināgassā’’ti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, ūnakasattavassikassa cittaṃ abalaṃ
dubbalaṃ parittaṃ appaṃ thokaṃ mandaṃ avibhūtaṃ, mahatī asaṅkhatā nibbānadhātu.
So tena dubbalena cittena parittakena mandena avibhūtena na sakkoti mahatiṃ
asaṅkhataṃ nibbānadhātuṃ paṭivijjhituṃ, tena kāraṇena
ūnakasattavassikassa suppaṭipannassāpi dhammābhisamayo na hotī’’ti. ‘‘Sādhu,
bhante nāgasena, evametaṃ tathā sampaṭicchāmī’’ti.
Dhammābhisamayapañho aṭṭhamo.
9. Ekantasukhanibbānapañho
9.
‘‘Bhante nāgasena, kiṃ ekantasukhaṃ nibbānaṃ, udāhu
dukkhena missa’’nti? ‘‘Ekantasukhaṃ, mahārāja, nibbānaṃ, dukkhena amissa’’nti.
‘‘Na mayaṃ taṃ, bhante nāgasena, vacanaṃ saddahāma ‘ekantasukhaṃ nibbāna’nti,
evamettha mayaṃ, bhante nāgasena, paccema ‘nibbānaṃ dukkhena missa’nti,
kāraṇañcettha upalabhāma ‘nibbānaṃ dukkhena missa’nti. Katamaṃ ettha kāraṇaṃ?
Ye te, bhante nāgasena, nibbānaṃ pariyesanti, tesaṃ dissati kāyassa ca cittassa
ca ātāpo paritāpo ṭhānacaṅkamanisajjāsayanāhārapariggaho middhassa ca uparodho
āyatanānañca paṭipīḷanaṃ dhanadhaññapiyañātimittappajahanaṃ. Ye keci loke
sukhitā sukhasamappitā, te sabbepi pañcahi kāmaguṇehi āyatane ramenti brūhenti,
manāpikamanāpikabahuvidhasubhanimittena rūpena cakkhuṃ ramenti brūhenti,
manāpikamanāpikagītavāditabahuvidhasubhanimittena saddena sotaṃ ramenti
brūhenti, manāpikamanāpikapupphaphalapattatacamūlasārabahuvidhasubhanimittena
gandhena ghānaṃ ramenti brūhenti,
manāpikamanāpikakhajjabhojjaleyyapeyyasāyanīyabahuvidhasubhanimittena rasena
jivhaṃ ramenti bruhenti,
manāpikamanāpikasaṇhasukhumamudumaddavabahuvidhasubhanimittena phassena kāyaṃ
ramenti brūhenti,
manāpikamanāpikakalyāṇapāpakasubhāsubhabahuvidhavitakkamanasikārena manaṃ
ramenti brūhenti. Tumhe taṃ cakkhusotaghānajivhākāyamanobrūhanaṃ hanatha
upahanatha, chindatha upacchindatha, rundhatha uparundhatha. Tena kāyopi
paritapati, cittampi paritapati, kāye paritatte kāyikadukkhavedanaṃ vediyati,
citte paritatte cetasikadukkhavedanaṃ vedayati. Nanu māgaṇḍiyopi
[māgandiyopi (sī. pī.)] paribbājako bhagavantaṃ
garahamāno evamāha ‘bhūnahu
[bhūtahacco (pī.), bhūnahacco (ka.)] samaṇo gotamo’ti. Idamettha kāraṇaṃ,
yenāhaṃ kāraṇena brūmi ‘nibbānaṃ dukkhena missa’’’nti.
‘‘Na hi, mahārāja, nibbānaṃ dukkhena missaṃ, ekantasukhaṃ nibbānaṃ. Yaṃ pana
tvaṃ, mahārāja, brūsi ‘nibbānaṃ dukkha’nti, netaṃ dukkhaṃ
nibbānaṃ nāma, nibbānassa pana sacchikiriyāya pubbabhāgo eso, nibbānapariyesanaṃ
etaṃ, ekantasukhaṃ yeva, mahārāja, nibbānaṃ, na dukkhena missaṃ. Ettha kāraṇaṃ
vadāmi. Atthi, mahārāja, rājūnaṃ rajjasukhaṃ nāmā’’ti? ‘‘Āma, bhante, atthi
rājūnaṃ rajjasukha’’nti. ‘‘Api nu kho taṃ, mahārāja, rajjasukhaṃ dukkhena
missa’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kissa pana te, mahārāja, rājāno paccante
kupite tesaṃ paccantanissitānaṃ paṭisedhāya amaccehi pariṇāyakehi bhaṭehi
balatthehi parivutā pavāsaṃ gantvā ḍaṃsamakasavātātapapaṭipīḷitā samavisame
paridhāvanti, mahāyuddhañca karonti, jīvitasaṃsayañca pāpuṇantī’’ti? ‘‘Netaṃ,
bhante nāgasena, rajjasukhaṃ nāma, rajjasukhassa pariyesanāya pubbabhāgo eso,
dukkhena, bhante nāgasena, rājāno rajjaṃ pariyesitvā
rajjasukhaṃ anubhavanti, evaṃ, bhante nāgasena, rajjasukhaṃ dukkhena amissaṃ,
aññaṃ taṃ rajjasukhaṃ, aññaṃ dukkha’’nti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, ekantasukhaṃ
nibbānaṃ, na dukkhena missaṃ. Ye pana taṃ nibbānaṃ pariyesanti, te kāyañca
cittañca ātāpetvā ṭhānacaṅkamanisajjāsayanāhāraṃ pariggahetvā middhaṃ
uparundhitvā āyatanāni paṭipīḷetvā kāyañca jīvitañca pariccajitvā dukkhena
nibbānaṃ pariyesitvā ekantasukhaṃ nibbānaṃ anubhavanti, nihatapaccāmittā viya
rājāno rajjasukhaṃ. Evaṃ, mahārāja, ekantasukhaṃ nibbānaṃ, na dukkhena missaṃ,
aññaṃ nibbānaṃ, aññaṃ dukkhanti.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi ekantasukhaṃ
nibbānaṃ, na dukkhena missaṃ, aññaṃ dukkhaṃ, aññaṃ nibbānanti. Atthi, mahārāja,
ācariyānaṃ sippavantānaṃ sippasukhaṃ nāmā’’ti? ‘‘Āma, bhante, atthi ācariyānaṃ
sippavantānaṃ sippasukha’’nti. ‘‘Api nu kho taṃ, mahārāja, sippasukhaṃ dukkhena
missa’’nti? ‘‘Na hi, bhante’’ti. ‘‘Kissa pana te, mahārāja, ācariyā
[idaṃ padaṃ sī. pī. potthakesu natthi]
ācariyānaṃ abhivādanapaccuṭṭhānena
udakāharaṇagharasammajjanadantakaṭṭhamukhodakānuppadānena
ucchiṭṭhapaṭiggahaṇaucchādananahāpanapādaparikammena sakacittaṃ nikkhipitvā
paracittānuvattanena dukkhaseyyāya visamabhojanena kāyaṃ ātāpentī’’ti? ‘‘Netaṃ,
bhante nāgasena, sippasukhaṃ nāma, sippapariyesanāya pubbabhāgo eso, dukkhena,
bhante nāgasena, ācariyā sippaṃ pariyesitvā sippasukhaṃ anubhavanti, evaṃ,
bhante nāgasena, sippasukhaṃ dukkhena amissaṃ, aññaṃ taṃ sippasukhaṃ, aññaṃ
dukkha’’nti. ‘‘Evameva kho, mahārāja, ekantasukhaṃ nibbānaṃ, na dukkhena missaṃ.
Ye pana taṃ nibbānaṃ pariyesanti, te kāyañca cittañca ātāpetvā
ṭhānacaṅkamanisajjāsayanāhāraṃ pariggahetvā middhaṃ uparundhitvā āyatanāni
paṭipīḷetvā kāyañca jīvitañca pariccajitvā dukkhena nibbānaṃ pariyesitvā
ekantasukhaṃ nibbānaṃ anubhavanti, ācariyā viya
sippasukhaṃ. Evaṃ, mahārāja, ekantasukhaṃ nibbānaṃ, na dukkhena missaṃ, aññaṃ
dukkhaṃ, aññaṃ nibbāna’’nti. ‘‘Sādhu, bhante nāgasena, evametaṃ tathā
sampaṭicchāmī’’ti.
Ekantasukhanibbānapañho navamo.
10. Nibbānarūpasaṇṭhānapañho
10.
‘‘Bhante nāgasena, ‘nibbānaṃ nibbāna’nti yaṃ vadesi, sakkā
pana tassa nibbānassa rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā
kāraṇena vā hetunā vā nayena vā upadassayitu’’nti?
‘‘Appaṭibhāgaṃ, mahārāja, nibbānaṃ, na sakkā nibbānassa rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ vā
vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā kāraṇena vā hetunā vā nayena vā
upadassayitu’’nti. ‘‘Etampāhaṃ, bhante nāgasena, na sampaṭicchāmi, yaṃ
atthidhammassa nibbānassa rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā
kāraṇena vā hetunā vā nayena vā apaññāpanaṃ, kāraṇena maṃ saññāpehī’’ti. ‘‘Hotu,
mahārāja, kāraṇena taṃ saññāpessāmi. Atthi, mahārāja, mahāsamuddo nāmā’’ti?
‘‘Āma, bhante, attheso mahāsamuddo’’ti. ‘‘Sace taṃ, mahārāja, koci evaṃ
puccheyya ‘kittakaṃ, mahārāja, mahāsamudde udakaṃ, kati pana te sattā, ye
mahāsamudde paṭivasantī’ti, evaṃ puṭṭho tvaṃ, mahārāja, kinti tassa
byākareyyāsī’’ti? ‘‘Sace maṃ, bhante, koci evaṃ puccheyya ‘kittakaṃ, mahārāja,
mahāsamudde udakaṃ, kati pana te sattā, ye mahāsamudde paṭivasantī’ti, tamahaṃ,
bhante, evaṃ vadeyyaṃ ‘apucchitabbaṃ maṃ tvaṃ ambho purisa pucchasi, nesā pucchā
kenaci pucchitabbā, ṭhapanīyo eso pañho. Avibhatto lokakkhāyikehi mahāsamuddo,
na sakkā mahāsamudde udakaṃ pariminituṃ sattā vā ye tattha vāsamupagatāti evāhaṃ
bhante tassa paṭivacanaṃ dadeyya’’’nti.
‘‘Kissa pana, tvaṃ mahārāja, atthidhamme mahāsamudde evaṃ paṭivacanaṃ dadeyyāsi,
nanu vigaṇetvā [minitvā (ka.)] tassa
ācikkhitabbaṃ ‘ettakaṃ mahāsamudde udakaṃ, ettakā ca sattā mahāsamudde
paṭivasantī’’ti? ‘‘Na sakkā, bhante, avisayo eso pañho’’ti.
‘‘Yathā, mahārāja, atthidhamme yeva mahāsamudde na sakkā
udakaṃ parigaṇetuṃ [pariminituṃ (ka.)] sattā vā
ye tattha vāsamupagatā, evameva kho, mahārāja, atthidhammasseva nibbānassa na
sakkā rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā
kāraṇena vā hetunā vā nayena vā upadassayituṃ, vigaṇeyya, mahārāja, iddhimā
cetovasippatto mahāsamudde udakaṃ tatrāsaye ca satte, na
tveva so iddhimā cetovasippatto sakkuṇeyya nibbānassa rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ vā
vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā kāraṇena vā hetunā vā nayena vā upadassayituṃ.
‘‘Aparampi, mahārāja, uttariṃ kāraṇaṃ suṇohi, atthidhammasseva nibbānassa na
sakkā rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā kāraṇena vā hetunā
vā nayena vā upadassayitunti. Atthi, mahārāja, devesu arūpakāyikā nāma devā’’ti.
‘‘Āma, bhante, suyyati ‘atthi devesu arūpakāyikā nāma devā’’’ti. ‘‘Sakkā pana,
mahārāja, tesaṃ arūpakāyikānaṃ devānaṃ rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā
opammena vā kāraṇena vā hetunā vā nayena vā upadassayitu’’nti? ‘‘Na hi,
bhante’’ti. ‘‘Tena hi, mahārāja, natthi arūpakāyikā devā’’ti? ‘‘Atthi, bhante,
arūpakāyikā devā, na ca sakkā tesaṃ rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā
opammena vā kāraṇena vā hetunā vā nayena vā upadassayitu’’nti. ‘‘Yathā,
mahārāja, atthisattānaṃ yeva arūpakāyikānaṃ devānaṃ na sakkā rūpaṃ vā saṇṭhānaṃ
vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā kāraṇena vā hetunā vā nayena vā
upadassayituṃ, evameva kho, mahārāja, atthidhammasseva nibbānassa na sakkā rūpaṃ
vā saṇṭhānaṃ vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā kāraṇena vā hetunā vā nayena vā
upadassayitu’’nti.
‘‘Bhante nāgasena, hotu ekantasukhaṃ nibbānaṃ, na ca sakkā tassa rūpaṃ vā
saṇṭhānaṃ vā vayaṃ vā pamāṇaṃ vā opammena vā kāraṇena vā hetunā vā nayena vā
upadassayituṃ. Atthi pana, bhante, nibbānassa guṇaṃ aññehi anupaviṭṭhaṃ kiñci
opammanidassanamatta’’nti? ‘‘Sarūpato, mahārāja, natthi, guṇato pana sakkā kiñci
opammanidassanamattaṃ upadassayitu’’nti. ‘‘Sādhu, bhante
nāgasena, yathāhaṃ labhāmi nibbānassa guṇatopi ekadesaparidīpanamattaṃ, tathā
sīghaṃ brūhi, nibbāpehi me hadayapariḷāhaṃ vinaya
sītalamadhuravacanamālutenā’’ti.
‘‘Padumassa, mahārāja, eko guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho, udakassa dve guṇā,
agadassa tayo guṇā, mahāsamuddassa cattāro guṇā,
bhojanassa pañca guṇā, ākāsassa dasa guṇā, maṇiratanassa tayo guṇā,
lohitacandanassa tayo guṇā, sappimaṇḍassa tayo guṇā, girisikharassa pañca guṇā
nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘padumassa eko guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho’ti yaṃ vadesi,
katamo padumassa eko guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho’’ti? ‘‘Yathā, mahārāja, padumaṃ
anupalittaṃ udakena, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ sabbakilesehi anupalittaṃ.
Ayaṃ, mahārāja, padumassa eko guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘udakassa dve guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’ti yaṃ vadesi, katame
udakassa dve guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti? ‘‘Yathā, mahārāja, udakaṃ sītalaṃ
pariḷāhanibbāpanaṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ sītalaṃ
sabbakilesapariḷāhanibbāpanaṃ. Ayaṃ, mahārāja, udakassa paṭhamo guṇo nibbānaṃ
anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja, udakaṃ
kilantatasitapipāsitaghammābhitattānaṃ janapasupajānaṃ pipāsāvinayanaṃ, evameva
kho, mahārāja, nibbānaṃ kāmataṇhābhavataṇhāvibhavataṇhāpipāsāvinayanaṃ. Ayaṃ,
mahārāja, udakassa dutiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Ime kho, mahārāja, udakassa
dve guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘agadassa tayo guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’ti yaṃ vadesi,
katame agadassa tayo guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti?
‘‘Yathā, mahārāja, agado visapīḷitānaṃ sattānaṃ paṭisaraṇaṃ, evameva kho,
mahārāja, nibbānaṃ kilesavisapīḷitānaṃ sattānaṃ paṭisaraṇaṃ. Ayaṃ, mahārāja,
agadassa paṭhamo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja, agado
rogānaṃ antakaro, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ sabbadukkhānaṃ antakaraṃ.
Ayaṃ, mahārāja, agadassa dutiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ,
mahārāja, agado amataṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ amataṃ. Ayaṃ, mahārāja,
agadassa tatiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Ime kho, mahārāja, agadassa tayo guṇā
nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘mahāsamuddassa cattāro guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’ti yaṃ
vadesi, katame mahāsamuddassa cattāro guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti? ‘‘Yathā,
mahārāja, mahāsamuddo suñño sabbakuṇapehi, evameva kho, mahārāja,
nibbānaṃ suññaṃ sabbakilesakuṇapehi. Ayaṃ, mahārāja,
mahāsamuddassa paṭhamo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja,
mahāsamuddo mahanto anorapāro, na paripūrati sabbasavantīhi, evameva kho,
mahārāja, nibbānaṃ mahantaṃ anorapāraṃ, na pūrati sabbasattehi. Ayaṃ, mahārāja,
mahāsamuddassa dutiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja,
mahāsamuddo mahantānaṃ bhūtānaṃ āvāso, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ
mahantānaṃ arahantānaṃ vimalakhīṇāsavabalappattavasībhūtamahābhūtānaṃ āvāso.
Ayaṃ, mahārāja, mahāsamuddassa tatiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ,
mahārāja, mahāsamuddo aparimitavividhavipulavīcipupphasaṃkusumito, evameva kho,
mahārāja, nibbānaṃ
aparimitavividhavipulaparisuddhavijjāvimuttipupphasaṃkusumitaṃ. Ayaṃ, mahārāja,
mahāsamuddassa catuttho guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Ime kho, mahārāja,
mahāsamuddassa cattāro guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘bhojanassa pañca guṇā nibbānaṃ
anupaviṭṭhā’ti yaṃ vadesi, katame bhojanassa pañca guṇā nibbānaṃ
anupaviṭṭhā’’ti? ‘‘Yathā, mahārāja, bhojanaṃ sabbasattānaṃ āyudhāraṇaṃ, evameva
kho, mahārāja, nibbānaṃ sacchikataṃ jarāmaraṇanāsanato āyudhāraṇaṃ. Ayaṃ,
mahārāja, bhojanassa paṭhamo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja,
bhojanaṃ sabbasattānaṃ balavaḍḍhanaṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ
sacchikataṃ sabbasattānaṃ iddhibalavaḍḍhanaṃ. Ayaṃ, mahārāja, bhojanassa dutiyo
guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja, bhojanaṃ sabbasattānaṃ
vaṇṇajananaṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ sacchikataṃ sabbasattānaṃ
guṇavaṇṇajananaṃ. Ayaṃ, mahārāja, bhojanassa tatiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho.
Puna caparaṃ, mahārāja, bhojanaṃ sabbasattānaṃ darathavūpasamanaṃ, evameva kho,
mahārāja, nibbānaṃ sacchikataṃ sabbasattānaṃ sabbakilesadarathavūpasamanaṃ.
Ayaṃ, mahārāja, bhojanassa catuttho guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ,
mahārāja, bhojanaṃ sabbasattānaṃ jighacchādubbalyapaṭivinodanaṃ, evameva kho,
mahārāja, nibbānaṃ sacchikataṃ sabbasattānaṃ
sabbadukkhajighacchādubbalyapaṭivinodanaṃ. Ayaṃ, mahārāja, bhojanassa pañcamo
guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Ime kho, mahārāja, bhojanassa pañca guṇā nibbānaṃ
anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘ākāsassa dasa guṇā nibbānaṃ
anupaviṭṭhā’ti yaṃ vadesi, katame ākāsassa dasa guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti?
‘‘Yathā, mahārāja, ākāso na jāyati, na jīyati, na mīyati, na cavati, na
uppajjati, duppasaho, acorāharaṇo, anissito, vihagagamano, nirāvaraṇo, ananto.
Evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ na jāyati, na jīyati,
na mīyati, na cavati, na uppajjati, duppasahaṃ, acorāharaṇaṃ, anissitaṃ,
ariyagamanaṃ, nirāvaraṇaṃ, anantaṃ. Ime kho, mahārāja, ākāsassa dasa guṇā
nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘maṇiratanassa tayo guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’ti yaṃ vadesi,
katame maṇiratanassa tayo guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti? ‘‘Yathā, mahārāja,
maṇiratanaṃ kāmadadaṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ kāmadadaṃ. Ayaṃ,
mahārāja, maṇiratanassa paṭhamo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ,
mahārāja, maṇiratanaṃ hāsakaraṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ hāsakaraṃ.
Ayaṃ, mahārāja, maṇiratanassa dutiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ,
mahārāja, maṇiratanaṃ ujjotattakaraṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ
ujjotattakaraṃ [ujjotatthakaraṃ (sī. pī.),
ujjotitatthakaraṃ (syā.)]. Ayaṃ, mahārāja, maṇiratanassa tatiyo guṇo
nibbānaṃ anupaviṭṭho. Ime kho, mahārāja, maṇiratanassa tayo guṇā nibbānaṃ
anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘lohitacandanassa tayo guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’ti yaṃ
vadesi, katame lohitacandanassa tayo guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti? ‘‘Yathā,
mahārāja, lohitacandanaṃ dullabhaṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ dullabhaṃ.
Ayaṃ, mahārāja, lohitacandanassa paṭhamo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna
caparaṃ, mahārāja, lohitacandanaṃ asamasugandhaṃ, evameva kho, mahārāja,
nibbānaṃ asamasugandhaṃ. Ayaṃ, mahārāja, lohitacandanassa dutiyo guṇo nibbānaṃ
anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja, lohitacandanaṃ sajjanapasatthaṃ
[sabbajanapasatthaṃ (syā.)], evameva kho,
mahārāja, nibbānaṃ ariyasajjanapasatthaṃ. Ayaṃ, mahārāja, lohitacandanassa
tatiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Ime kho, mahārāja, lohitacandanassa tayo guṇā
nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘sappimaṇḍassa
tayo guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’ti yaṃ vadesi, katame sappimaṇḍassa tayo guṇā
nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti? ‘‘Yathā, mahārāja, sappimaṇḍo vaṇṇasampanno, evameva
kho, mahārāja, nibbānaṃ guṇavaṇṇasampannaṃ. Ayaṃ, mahārāja, sappimaṇḍassa
paṭhamo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja, sappimaṇḍo
gandhasampanno, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ sīlagandhasampannaṃ. Ayaṃ,
mahārāja, sappimaṇḍassa dutiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ,
mahārāja, sappimaṇḍo rasasampanno, evameva kho, mahārāja,
nibbānaṃ rasasampannaṃ. Ayaṃ, mahārāja, sappimaṇḍassa tatiyo guṇo nibbānaṃ
anupaviṭṭho. Ime kho, mahārāja, sappimaṇḍassa tayo guṇā nibbānaṃ
anupaviṭṭhā’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, ‘girisikharassa pañca guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’ti yaṃ
vadesi, katame girisikharassa pañca guṇā nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti? ‘‘Yathā,
mahārāja, girisikharaṃ accuggataṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ accugataṃ.
Ayaṃ, mahārāja, girisikharassa paṭhamo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ,
mahārāja, girisikharaṃ acalaṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ acalaṃ. Ayaṃ,
mahārāja, girisikharassa dutiyo guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ,
mahārāja, girisikharaṃ duradhirohaṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ
duradhirohaṃ sabbakilesānaṃ. Ayaṃ, mahārāja, girisikharassa tatiyo guṇo nibbānaṃ
anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja, girisikharaṃ sabbabījānaṃ avirūhanaṃ,
evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ sabbakilesānaṃ avirūhanaṃ. Ayaṃ, mahārāja,
girisikharassa catuttho guṇo nibbānaṃ anupaviṭṭho. Puna caparaṃ, mahārāja,
girisikharaṃ anunayappaṭighavippamuttaṃ, evameva kho, mahārāja, nibbānaṃ
anunayappaṭighavippamuttaṃ. Ayaṃ, mahārāja, girisikharassa pañcamo guṇo nibbānaṃ
anupaviṭṭho. Ime kho, mahārāja, girisikharassa pañca guṇā
nibbānaṃ anupaviṭṭhā’’ti. ‘‘Sādhu, bhante nāgasena, evametaṃ tathā
sampaṭicchāmī’’ti.
Nibbānarūpasaṇṭhānapañho dasamo.
11. Nibbānasacchikaraṇapañho
11.
‘‘Bhante nāgasena, tumhe bhaṇatha ‘nibbānaṃ na atītaṃ, na
anāgataṃ, na paccuppannaṃ, na uppannaṃ na anuppannaṃ na uppādanīya’nti. Idha,
bhante nāgasena, yo koci sammāpaṭipanno nibbānaṃ sacchikaroti, so uppannaṃ
sacchikaroti, udāhu uppādetvā sacchikarotī’’ti? ‘‘Yo koci, mahārāja,
sammāpaṭipanno nibbānaṃ sacchikaroti, so na uppannaṃ sacchikaroti, na uppādetvā
sacchikaroti, api ca, mahārāja, atthesā nibbānadhātu, yaṃ so sammāpaṭipanno
sacchikarotī’’ti.
‘‘Mā, bhante nāgasena, imaṃ pañhaṃ paṭicchannaṃ katvā dīpehi, vivaṭaṃ pākaṭaṃ
katvā dīpehi chandajāto ussāhajāto, yaṃ te sikkhitaṃ, taṃ
sabbaṃ etthevākirāhi, etthāyaṃ jano sammūḷho vimatijāto saṃsayapakkhando,
bhindetaṃ antodosasalla’’nti. ‘‘Atthesā, mahārāja, nibbānadhātu santā sukhā
paṇītā, taṃ sammāpaṭipanno jinānusiṭṭhiyā saṅkhāre sammasanto paññāya
sacchikaroti. Yathā, mahārāja, antevāsiko ācariyānusiṭṭhiyā vijjaṃ paññāya
sacchikaroti, evameva kho, mahārāja, sammāpaṭipanno jinānusiṭṭhiyā paññāya
nibbānaṃ sacchikaroti.
‘‘Kathaṃ pana taṃ nibbānaṃ daṭṭhabbanti? Anītito nirupaddavato abhayato khemato
santato sukhato sātato paṇītato sucito sītalato daṭṭhabbaṃ.
‘‘Yathā, mahārāja, puriso bahukaṭṭhapuñjena jalitakaṭṭhitena agginā dayhamāno
vāyāmena tato muñcitvā niraggikokāsaṃ pavisitvā tattha
paramasukhaṃ labheyya, evameva kho, mahārāja, yo sammāpaṭipanno, so yoniso
manasikārena byapagatatividhaggisantāpaṃ paramasukhaṃ nibbānaṃ sacchikaroti.
Yathā, mahārāja, aggi, evaṃ tividhaggi daṭṭhabbo; yathā aggigato puriso, evaṃ
sammāpaṭipanno daṭṭhabbo; yathā niraggikokāso, evaṃ nibbānaṃ daṭṭhabbaṃ.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, puriso
ahikukkuramanussakuṇapasarīravaḷañjakoṭṭhāsarāsigato
kuṇapajaṭājaṭitantaramanupaviṭṭho vāyāmena tato muñcitvā nikkuṇapokāsaṃ
pavisitvā tattha paramasukhaṃ labheyya, evameva kho,
mahārāja, yo sammāpaṭipanno, so yoniso manasikārena byapagatakilesakuṇapaṃ
paramasukhaṃ nibbānaṃ sacchikaroti. Yathā, mahārāja, kuṇapaṃ, evaṃ pañca
kāmaguṇā daṭṭhabbā; yathā kuṇapagato puriso, evaṃ sammāpaṭipanno daṭṭhabbo;
yathā nikkuṇapokāso, evaṃ nibbānaṃ daṭṭhabbaṃ.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, puriso bhīto tasito kampito viparītavibbhantacitto
vāyāmena tato muñcitvā daḷhaṃ thiraṃ acalaṃ abhayaṭṭhānaṃ pavisitvā tattha
paramasukhaṃ labheyya, evameva kho, mahārāja, yo sammāpaṭipanno, so yoniso
manasikārena byapagatabhayasantāsaṃ paramasukhaṃ nibbānaṃ sacchikaroti. Yathā,
mahārāja, bhayaṃ, evaṃ jātijarābyādhimaraṇaṃ paṭicca aparāparaṃ pavattabhayaṃ
daṭṭhabbaṃ; yathā bhīto puriso, evaṃ sammāpaṭipanno daṭṭhabbo; yathā
abhayaṭṭhānaṃ, evaṃ nibbānaṃ daṭṭhabbaṃ.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, puriso
kiliṭṭhamalinakalalakaddamadese patito vāyāmena taṃ kalalakaddamaṃ apavāhetvā
parisuddhavimaladesamupagantvā tattha paramasukhaṃ labheyya, evameva kho,
mahārāja, yo sammāpaṭipanno, so yoniso manasikārena byapagatakilesamalakaddamaṃ
paramasukhaṃ nibbānaṃ sacchikaroti. Yathā, mahārāja, kalalaṃ, evaṃ
lābhasakkārasiloko daṭṭhabbo; yathā kalalagato puriso,
evaṃ sammāpaṭipanno daṭṭhabbo; yathā parisuddhavimaladeso, evaṃ nibbānaṃ
daṭṭhabbaṃ.
‘‘Tañca pana nibbānaṃ sammāpaṭipanno kinti sacchikaroti? Yo so, mahārāja,
sammāpaṭipanno, so saṅkhārānaṃ pavattaṃ sammasati. Pavattaṃ sammasamāno tattha
jātiṃ passati jaraṃ passati byādhiṃ passati maraṇaṃ passati, na tattha kiñci
sukhaṃ sātaṃ passati āditopi majjhatopi pariyosānatopi. So tattha kiñci na
gayhūpagaṃ passati. Yathā, mahārāja, puriso divasasantatte ayoguḷe jalite tatte
kaṭhite āditopi majjhatopi pariyosānatopi na kiñci gayhūpagaṃ padesaṃ passati,
evameva kho, mahārāja, yo saṅkhārānaṃ pavattaṃ sammasati, so pavattaṃ
sammasamāno tattha jātiṃ passati jaraṃ passati byādhiṃ passati maraṇaṃ passati,
na tattha kiñci sukhaṃ sātaṃ passati āditopi majjhatopi pariyosānatopi. So
tattha [idaṃ padadvayaṃ sī. pī. potthakesu natthi]
na kiñci gayhūpagaṃ passati, tassa gayhūpagaṃ apassantassa
citte arati saṇṭhāti, kāyasmiṃ ḍāho okkamati, so atāṇo asaraṇo asaraṇībhūto
bhavesu nibbindati.
‘‘Yathā, mahārāja, puriso jalitajālaṃ mahantaṃ aggikkhandhaṃ paviseyya, so
tattha atāṇo asaraṇo asaraṇībhūto aggimhi nibbindeyya, evameva kho, mahārāja,
tassa gayhūpagaṃ apassantassa citte arati saṇṭhāti, kāyasmiṃ ḍāho okkamati, so
atāṇo asaraṇo asaraṇībhūto bhavesu nibbindati.
‘‘Tassa pavatte bhayadassāvissa evaṃ cittaṃ uppajjati ‘santattaṃ kho panetaṃ
pavattaṃ sampajjalitaṃ bahudukkhaṃ bahūpāyāsaṃ, yadi koci labhetha appavattaṃ
etaṃ santaṃ etaṃ paṇītaṃ, yadidaṃ sabbasaṅkhārasamatho sabbūpadhipaṭinissaggo
taṇhakkhayo virāgo nirodho nibbāna’nti. Iti hetaṃ
[hitaṃ (sī.), hi idaṃ (pī.)] tassa appavatte cittaṃ pakkhandati pasīdati
pahaṃsayati tusayati
[pahaṃsīyati kuhīyati (sī. pī.)]‘paṭiladdhaṃ kho me nissaraṇa’nti.
‘‘Yathā, mahārāja, puriso vippanaṭṭho videsapakkhando nibbāhanamaggaṃ disvā
tattha pakkhandati pasīdati pahaṃsayati tusayati
[pahaṃsīyati kuhīyati (sī. pī.)] ‘paṭiladdho me
nibbāhanamaggo’ti, evameva kho, mahārāja, pavatte bhayadassāvissa appavatte
cittaṃ pakkhandati pasīdati pahaṃsayati tusayati
[pahaṃsīyati kuhīyati (sī. pī.)] ‘paṭiladdhaṃ kho me nissaraṇa’nti.
‘‘So appavattatthāya maggaṃ āyūhati gavesati bhāveti bahulīkaroti, tassa
tadatthaṃ sati santiṭṭhati, tadatthaṃ vīriyaṃ santiṭṭhati, tadatthaṃ pīti
santiṭṭhati, tassa taṃ cittaṃ aparāparaṃ manasikaroto pavattaṃ samatikkamitvā
appavattaṃ okkamati, appavattamanuppatto, mahārāja, sammāpaṭipanno ‘nibbānaṃ
sacchikarotī’ti vuccatī’’ti. ‘‘Sādhu, bhante nāgasena, evametaṃ tathā
sampaṭicchāmī’’ti.
Nibbānasacchikaraṇapañho ekādasamo.
12. Nibbānasannihitapañho
12.
‘‘Bhante nāgasena, atthi so padeso puratthimāya vā disāya
dakkhiṇāya vā disāya pacchimāya vā disāya uttarāya vā disāya uddhaṃ vā adho vā
tiriyaṃ vā, yattha nibbānaṃ sannihita’’nti? ‘‘Natthi, mahārāja, so padeso
puratthimāya vā disāya dakkhiṇāya vā disāya pacchimāya vā disāya uttarāya vā
disāya uddhaṃ vā adho vā tiriyaṃ vā, yattha nibbānaṃ sannihita’’nti.
‘‘Yadi, bhante nāgasena, natthi nibbānassa sannihitokāso, tena hi natthi
nibbānaṃ? Yesañca taṃ nibbānaṃ sacchikataṃ, tesampi sacchikiriyā micchā, kāraṇaṃ
tattha vakkhāmi, yathā, bhante nāgasena, mahiyā dhaññuṭṭhānaṃ khettaṃ atthi,
gandhuṭṭhānaṃ pupphaṃ atthi, pupphuṭṭhānaṃ gumbo atthi, phaluṭṭhānaṃ rukkho
atthi, ratanuṭṭhānaṃ ākaro atthi, tattha yo koci yaṃ yaṃ icchati, so tattha
gantvā taṃ taṃ harati, evameva kho, bhante nāgasena, yadi
nibbānaṃ atthi, tassa nibbānassa uṭṭhānokāsopi icchitabbo, yasmā ca kho, bhante
nāgasena, nibbānassa uṭṭhānokāso natthi, tasmā natthi nibbānanti brūmi, yesañca
nibbānaṃ sacchikataṃ, tesampi sacchikiriyā micchā’’ti.
‘‘Natthi, mahārāja, nibbānassa sannihitokāso, atthi cetaṃ
nibbānaṃ, sammāpaṭipanno yoniso manasikārena nibbānaṃ sacchikaroti. Yathā pana,
mahārāja, atthi aggi nāma, natthi tassa sannihitokāso, dve kaṭṭhāni saṅghaṭṭento
aggiṃ adhigacchati. Evameva kho, mahārāja, atthi nibbānaṃ, natthi tassa
sannihitokāso, sammāpaṭipanno yoniso manasikārena nibbānaṃ sacchikaroti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, atthi satta ratanāni nāma. Seyyathidaṃ, cakkaratanaṃ
hatthiratanaṃ assaratanaṃ maṇiratanaṃ itthiratanaṃ gahapatiratanaṃ
pariṇāyakaratanaṃ. Na ca tesaṃ ratanānaṃ sannihitokāso atthi, khattiyassa pana
sammāpaṭipannassa paṭipattibalena tāni ratanāni upagacchanti. Evameva kho,
mahārāja, atthi nibbānaṃ, natthi tassa sannihitokāso, sammāpaṭipanno yoniso
manasikārena nibbānaṃ sacchikarotī’’ti.
‘‘Bhante nāgasena, nibbānassa sannihitokāso mā hotu, atthi pana taṃ ṭhānaṃ,
yattha ṭhito sammāpaṭipanno nibbānaṃ sacchikarotī’’ti? ‘‘Āma, mahārāja,
atthi taṃ ṭhānaṃ, yattha ṭhito sammāpaṭipanno nibbānaṃ sacchikarotī’’ti.
‘‘Katamaṃ pana, bhante, taṃ ṭhānaṃ, yattha ṭhito sammāpaṭipanno nibbānaṃ
sacchikarotī’’ti? ‘‘Sīlaṃ, mahārāja, ṭhānaṃ, sīle patiṭṭhito yoniso
manasikaronto sakkayavanepi cīnavilātepi alasandepi nigumbepi
[nikumbepi (sī. syā. pī.)] kāsikosalepi
kasmīrepi gandhārepi nagamuddhanipi brahmalokepi yattha katthacipi ṭhito
sammāpaṭipanno nibbānaṃ sacchikaroti. Yathā, mahārāja, yo koci cakkhumā
puriso sakayavanepi cīnavilātepi alasandepi nigumbepi
kāsikosalepi kasmīrepi gandhārepi nagamuddhanipi brahmalokepi yattha katthacipi
ṭhito ākāsaṃ passati, evameva kho, mahārāja, sīle patiṭṭhito yoniso
manasikaronto sakayavanepi…pe… yattha katthacipi ṭhito sammāpaṭipanno nibbānaṃ
sacchikaroti.
‘‘Yathā vā pana, mahārāja, sakayavanepi…pe… yattha katthacipi ṭhitassa pubbadisā
atthi, evameva kho, mahārāja, sīle patiṭṭhitassa yoniso manasikarontassa
sakkayavanepi…pe… yattha katthacipi ṭhitassa sammāpaṭipannassa atthi
nibbānasacchikiriyā’’ti. ‘‘Sādhu, bhante nāgasena, desitaṃ tayā nibbānaṃ, desitā
nibbānasacchikiriyā, parikkhatā sīlaguṇā, dassitā sammāpaṭipatti, ussāpito
dhammaddhajo, saṇṭhapitā dhammanetti, avañjho
suppayuttānaṃ sammāpayogo, evametaṃ gaṇivarapavara tathā sampaṭicchāmī’’ti.
Nibbānasannihitapañho dvādasamo.
Vessantaravaggo tatiyo.
Imasmiṃ vagge dvādasa pañhā.